Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK



Tähän vieraskirjaan kirjoitetaan kaikki tarinat, kuten tavalliset hoitotarinat, taitotarinat, kerhotarinat, matkatarinat ja sen sellaiset.

Ennen tarinan lähettämistä sinun kannattaa kopioida se varmuuden vuoksi, jos vaikka nettisi sekoaa tai jotain muuta ilkeää tapahtuu, eikä tarinan lähetys onnistu.

Huom. Muistathan, ettet saa laittaa uutta hoitotarinaa ennen kuin edellinen on arvosteltu! Muuten joudut jäähylle hetkeksi aikaa.

<  1  2  3  4  5  6  7  > >>  [ Kirjoita ]

Nimi: Syrah

28.09.2019 22:12
Palattuani huoneeseen siellä odotti yllätys. Koko huone oli valkoinen ja Lunaa ei näkynyt missään. Lattialla lojui sokeripusseja ja sängystä kuului vaikerointia. Menin sängyn luokse ja sieltä löytyi Luna.
”Oletko sinä taistellut sokeripusseja vastaan vai mitä?” kysyin. Luna näytti syylliseltä eikä katsonut minua.
”Yritin varastaa vain vähän sokeria, mutta sitten ne kaatui kaikki päälleni ja minä aloin hyppiä niiden päällä”, Luna myönsi. Vilkaisin häntä ja tiesin hänen puhuvan totta.
”En minä sitä tahallani tehnyt”, hän sanoi puolustelevaisesti. ”Ja minulla on nälkä.”
”Sitä ennen sinun on käytävä taaaas pesulla”, sanoin. Luna hyppäsi pystyyn mutta heti noustuaan hänen silmänsä alkoi vuotaa. Tietenkin niihin oli mennyt sokeria ja nyt se kirveli.

Menimme kylpyhuoneeseen ja täytin vadin uudelleen. Kuinkakohan monta kertaa Luna kävisi saman päivän aikana pesulla? Pesun jälkeen olimme molemmat märkiä. Luna nurisi nälkäänsä ja menin katsomaan olisiko meillä jotain. Jääkaspista löytyi kuin löytyikin omena ja annoin sen Lunalle. Kissa hotki omenan nopeasti.
”Meidän kannattaa lähteä ulos katsomaan minkälaista siellä on”, ehdotin Lunalle. Hän nyökkäsi ja juoksi ovelle niin kovaa vauhtia, että juoksi päin ovea.

Kuljimme koivikkokedon kedon läpi kukkaniitylle ja maisema oli kerrassaan häikäisevä. Luna huomasi ensimmäiseksi kärpäsen ja rupesi jahtaamaan sitä, pian hän olikin jo kadonnut kukkien joukkoon. Jonkin ajan kuluttua Luna palasi luokseni hengästyneenä. Hän nyrpisti nenäänsä aivan kuin jokin olisi maistunut pahalle.
”Minä söin sen kärpäsen”, naaras sanoi nyrpeästi. Mitäpä Luna ei koittaisi? Pian energia palautui häneen ja hän kysyi:
”Voidaanko juosta kilpaa?” Nyökkäsin hyväksyvästi ja aloimme juoksemaan. Luna voitti minut niin ylivoimaisesti, että hetken luulin olevani yhtä hidas kuin etana.

Palasimme vähän ajan kuluessa huoneelle ja siihen mennessä ilta oli ehtinyt laskeutua. Katsoimme yhdessä Lunan kanssa vielä auringonlaskun ja sitten kävimme nukkumaan. Olipa ihmeellinen päivä.

Tarpeet:
-nälkätarve (omena)
-unitarve
-hygieniatarve
-liikkumistarve

//Tämä sopisi siihen teemaviikkoon kun Luna katui sitä, etä yritti varastaa sokeria//

Vastaus:

Oho, Luna olikin saanut melkoisen sotkun aikaiseksi! Hahaha, Luna on hassu kun söi kärpäsen, kaikkea sitä täytyykin kokeilla. xD Saat 6 + 5 = 11 penniä, ja kohotan tarpeet. .-) Ostathan muuten jatkossa kissalle syötettävät ruuat Marketista, kohotan nyt kuitenkin tämän kerran nälkätarpeen olemattomalla omenalla.

-Kasa

Nimi: Kirsikka

28.09.2019 20:20
Luku 5


Shiran koulupäiväkirja

Ti koulupäivä 2


Eli siis, heräsin aamulla kun Kirsikka herätti minut. En jaksanut nousta, mutta Kirsikan luvattua koulun jälkeen (myös jos se menisi hyvin) kirpsakan sokerimangon, nousin vastentahtoisesti ylös. Kuka nyt jaksaisi nousta todella aikaisin koulua varten? Ajattelin kuitenkin pärjätä hyvin koulussa, ehkä minä saisinkin lisää herkkuja? Nousin siis ja suin karvani takuista, en pitänyt puhtaudesta, ainoa asia likaudessa vihasin takkuja. Takkuni avattuani otin sinut, koulupäiväkirjani ja kynäkumppanisi mukaan ja kävelimme kohti koulua.
"Miksi piti herätä niin aikaisin?" nurisin hoitajalleni. "Ei se edes ollut, kello on nyt 12:40. Sinulla alkaa ruokailulla ja sen jälkeen matikkaa. Sitten koulu olisikin jo loppu." Kirsikka kertoi. "Jee! Vika koulupäivä!" hihkaisin. "Tältä päivältä siis loppu." Kirsikka korjasi. "Höh." olin sanonut.
Pääsimme koululle. "Heippa Shira. Hyvää koulupäivää!" Kirsikka toivotti mulle ja lähti. Menin kouluun ja ruokalaan. *Toivottavasti on jotain hyvää ruokaa.* rukoilin mielessäni.
Päästyäni ruokalaan nenääni tulvahti hirveä haju. Sitten näin hajun lähteen. Haju oli tullut sipulisopasta. *Otan taas salaattivuoren.* päätin. Menin ruokajonoon, ja kun tuli vuoroni ottaa ruokaa, kasasin lautaselle salaattia.
"Hyvä esimerkki olet, olisi kyllä hyvä jos muutkin oppilaat pitäisivät salaatista." joku naurahti takaani ja kun käännyin, näin sen saman open, joka oli eilen pakottanut syömään pinaattikeittoni. "Hm, juu." mutisin ja ope lähti takaisin paikalleen istumaan. Otin vähän sipulisoppaa ja menin istumaan paikalleni. Levitin äkkiä sipulisopantillikan lautasellani, jotta se näyttäisi, että olisin syönyt paljon sipulisoppaa. Sitten söin salaattivuoren. Vietyäni astiat menin matikanluokkaan.
Siellä odotti sama ope. "Hei! Sinähän olitkin muuten se uusi oppilas, joka tuli eilen ensimmäistä kertaa kouluun? Tule sisään ja ota tuo vapaana oleva paikka." ope kehotti ja viittoi kohti tyhjää paikkaa. Istuuduin ja siirsin katseeni takaisin opeen. "Mikä sinun nimesi onkaan?" ope kysyi. "Shira." vastasin. "Selvä. Shira, voisitko ystävällisesti siirtää pöydältä pois sinun piirustusvihkosi?" ope käski.
Siis se haukkui sua päiväkirja, piirustusvihoksi! Mielestäni se oli tosi töykeää. Sitten se sanoi: "No niin, valitkaa oppilaat itsellenne parit." Mä jäin ilman paria, kun kaikki muut saivat parit. Paitsi joku kollikissa jäi myöskin ilman ja me jouduttiin olla parit. Ope toi jokaiselle parille kolme vihreää palluraa.
"Jakakaa parienne kesken herneenne tasan." ope neuvoi. Parini jakoi meille molemmille yhdet herneet. "Ovatpa nämä isoja herneitä." hän kuiskasi itsekseen. Maistoin yhtä ja se oli pahaa. Työnsin herneen parilleni, joka söi sen innokkaasti. Ope tuli meidän luo. "Miten jako sujui?" hän kysyi. Kerroin että jaoimme reilusti, sillä ne olivat mielestäni pahoja, joten annoin parini syödä kaksi. Ope huokaisi syvään. "Selvä. Oppilaat, kuka osaa kertoa minulle, paljon on yksi plus yksi." ope kysyi. Nostin käpälääni ja ope nyökkäsi. "Se on 11." vastasin. "Ööh, osaisiko joku auttaa Shiraa?" ope kysyi. "En minä tarvitse apua missään." sanoin ihmeissäni, mutta joku oli jo nostanut käpälänsä. "Se on kaksi." hän sanoi.
"Hyvä. Läksyksi saatte keksiä tavan, millä laskea miinus ja pluslaskut oikein. Teidän pitää kertoa minulle tavanne, tai muistisääntönne, tai mikä se ikinä onkaan. Hyvää loppupäivää!" oli ope sanonut ja sitten kaikki aloittivat pakkaa tavaroitaan. Mä otin sinut ja kynäkumppanisi ja juoksin kauhuissani kohti hoitolaa. *Miten mä keksin jonkun mikä, muistisäännön tai jotain kaltaista. Ja kotitaloudenläksyt pitää vielä tehdä!* ajattelin kauhuissani loikkiessani hoitolaan.


Hoitotarina:
Kirsikka käveli kohti hoitolaa. *Voisin käydä marketissa.* hän ajatteli ja vaihtoi suuntaansa kohti markettia. Kävellessään ovista sisään hän mietti, mitä hän voisi ostaa. *Shiralla ei ole yhtään siisteystarvikkeita. Niitä voisi hankkia.* Kirsikka päätti kun hän käveli kohti osastoa, missä niitä oli.
"Shiran turkki pitäisi saada nyt kunnolla kuntoon." Kirsikka päättäväisenä puhui itselleen ja otti sinisen hoitoaineen ja turkin kiiltoaineen. *Uuu, kynsiraspin kannattaa varmaan ottaa!* hän ajatteli huomatessaan raspin ja otti senkin. Sitten hän otti vielä lisää kauneustuotteita, sekä miniradion ja silitysraudan. *Tuskin lautaan ei ole varaa, ainakaan vielä.* ajatteli hän katsoessaan ostoksiaan. Sitten hän meni kassalle ja maksoi ostoksensa.
*Juuri täydellisesti meni kaikki pennit. Hyvä että minulla on tili pankissa, etten tuhlaisi kaikkia pennejäni heti.* Kirsikka ajatteli naurahtaen kasatessaan ostoksiaan niin, että niitä olisi helpompaa kantaa.
Raahattuaan tavarat huoneelle Kirsikka järjesti kaikki oikeaan järjestykseen. *Tämän tarinan jälkeenhän saisin kai adoptoida Nalan? Menenpäs adoptoimaan hänet tänään.* hän ajatteli laittaessaan sangon ja rätin kaapin nurkkaan.
Siivottuaan Kirsikka meni adoptioon. Nala oli leikkimässä jonkun muun adoption kissan kanssa. "Hei Nala!" Kirsikka tervehti. Nala kääntyi ja näki Kirsikan. "'ei Kiltikka!" hän tervehti iloisena. "Tiedätkö mitä? Tänään minä adoptoin sinut." Kirsikka kertoi iloisena ja Nala alkoi pomppia ilosta. "Oikeatti? Jee!" Nala kiljui iloisena. Kirsikka meni merkkaamaan, että adoptoisi Nalan ja sitten hän palasi Nalan luo. "Mennäänkö nyt huoneelle?" Kirsikka kysyi. "Joo!" Nala sanoi innoissaan ja vieläkin pomppien ja kaksikko lähtivät yhdessä huoneelle. "Taalta tullaan, 'uone numelo 9!" oli Nala kiljaissut juostessaan Kirsikan perässä.
Päästyään huoneelle Kirsikka avasi oven ja näki Shiran makaavan maassa ja löi välillä päätään lattiaan. "Laske aina... Ei. Laske se niin että... Ääh, en osaa!" Shira vaikersi. Kirsikka juoksi pennun luo. "Mitä nyt Shira?" Kirsikka kysyi hätääntyneenä. "En minä keksi mitään, millä osata laskea!" Shira vaikersi. Kirsikka huokaisi helpottuneena. "Meille muuttaa tänään Nala." Kirsikka kertoi iloisesti ja kutsui Nalaa. "Hei Nala!" Shira tervehti ilahtuneena. "'ei T'ila!" Nala kiljaisi ja riemuissaan juoksi Shiran luo ja nuolaisi tätä kerran korvasta. "Älkää häiritkö!" Shira yhtäkkiä käski Nalaa ja Kirsikkaa tuimasti. "Minun pitää tehdä läksyt, mitä minä en edes osaa!" "Mitä sinun pitää tehdä?" Kirsikka kysyi. "Keksiä joku muistisääntö tai jotain sellaista että osaa laskea plus- ja miinuslaskut oikein, ja keksiä kaksi välinettä, mitä ei saa laittaa mikroon." Shira selitti. "No katsos, mitä raaka-ainetta ei saisi laittaa mikroon?" Kirsikka kysyi Shiralta. "Ööh, metallia." hän vastasi. "Ja mitä välineitä on tehty metallista?" Kirsikka jatkoi. "Ööh, vaikkapa lusikka ja veitsi. Voi kiitos Kirsikka!" Shira oivalsi ja halasi hoitajaansa. "Mutta nyt pitää keksiä se muistisääntö tai mikä se onkaan." Shira jatkoi totisempana. "Okei, onko sinulla jotain välineitä millä laskea oikein, vai miten lasket?" Kirsikka kysyi. "Yksi plus yksi on 11, sillä kun ne laittaa vierekkäin, numero on 11." Shira selitti. "Ei höpsö karvapallo. Se..." Kirsikka kertoi, mutta Nala tuli väliin. "Eiko te ole kakti, tilla jot latkee etta on jo työnyt u'den omenan ja titten työ viela y'den, on työnyt kakti omenaa." Nala selitti. Shira laski häpeissään päänsä siitä, että häntä nuorempi pentu osaisi häntä enemmän. "Juu, ihan oikein meni Nala." Kirsikka kehui ja silitti tätä päästä. "Okei, voin muistaa, että jos vaikka olen syönyt kolme omenaa ja syön vielä kaksi lisää, olen syönyt viisi omenaa. Hei, minä osaan! Mutta nyt pitää keksiä sama miinuslaskulle." Shira pettyi. "'Tila, vaikka jot tinulla on kakti omenaa ja annat minulle y'den omenan, tinulle jaa ykti omena." Nala ehdotti. "Miksi minä sinulle antaisin omenan?" Shira ihmetteli. "Te oli vain etimelkki." Nala naurahti. "Okei. Eli jos minulla on kahdeksan omenaa ja annan Kirsikalle kolme, minulle jää viisi. Jee, minä opin!" Shira kiljaisi innoissaan. "Onko muuta läksyä?" Kirsikka kysyi huokaisten iloisena. "Ei. Mutta minulla on nälkä." Shira ilmoitti. "Niin minullakin." Nala yhtyi mukaan. "Haluatteko jakaa juustovoileivän?" Kirsikka kysyi kaksikolta. "Joo!" pennut innostuivat. Kirsikka meni ruokakaapille ja otti yhden juustovoileivän. Sitten hän jakoi sen käsin kolmeen osaan. "Kai minä saan sentään palan ottaa?" Kirsikka vitsaili naaraille. "Et kyllä muuten saa!" Shira kiljaisi riemuissaan ja hyppäsi kynnet esillä Kirsikan pitkiin liiloihin hiuksiin.
"Shira, irti!" Kirsikka huusi vihaisena ja Shira juoksi säikähtäneenä sängyn alle.
Kirsikka rauhoittui, laski leivän pöydälle ja meni sängyn luo.
"Shira, anteeksi että huusin sinulle. Mutta muista, että minulla on pitkät hiukset ja niihin ei saa tarttua, se sattui, koska ei varmaan sinustakaan tuntuisi mukavalle jos sinulta revittäisiin karvat turkistasi." Kirsikka sanoi lempeämmin.
Shira kömpi ulos sängyn alta. "Anteeksi Kirsikka. Innostuin liikaa." Shira pyysi ja Kirsikka silitti Shiraa. "Milloin taan leivan?" Nala naukaisi takaa. "Kohta." Kirsikka vastasi ja meni hakemaan leivän.
Kirsikka antoi molemmille kisuille oman osansa ja Kirsikka söi omansa. "Hmm. Hyvää." Shira naukaisi mussuttaen. "Niinpa." Nala ilmoitti leipä suussaan. "Hyvä että on hyvää." Kirsikka sanoi ja sitten he nauroivat.
"Hei pennut, pitäisi mennä nukkumaan. Ai sori Nala, unohdin ostaa sinulle oman pedin. Kai ei haittaa että nukut Shiran kanssa yhdessä?" Kirsikka kysyi. "Ei. Te on jutt kivaa!" Nala hihkui. "Käy minulle." Shira myöntyi ja kaksikko kömpi Shiran punaiselle makuualustalle. *Kylläpäs ovat riehakkaita.* Kirsikka naurahti mielessään ja lukitsi oven yöksi. Pennut jo nukkuivat. Kirsikka meni sänkyyn ja pian oli unten mailla.


Tarpeet:

Molemmat:
+Nälkätarve (jaettu juustovoileipä)
+Liikkumistarve
+Unitarve

//olisko tämäkin siihen katumusviikkoon? (Esim kun Shira hyppi hiuksiin ja sitten puyysi anteeksi) Ja siis niin kun varmaan jo tiesitkin, eli adoptoisin nyt Nalan :D//

Vastaus:

Ovelaa lahjoa Shiraa panostamaan kouluun herkkujen avulla. .-D Eikä miten ahdistava stalkkeri-opettaja kun joka päivä kyttää mitä Shiralla on lautasella. .-D Ja hän paljastuikin matikan opettajaksi ja kehtasikin vielä haukkua päiväkirjaa, hyi. Kiva että yhdistitte kaikki kolme voimanne miettiessänne Shiran läksytehtäviä. Tykkään kun nuo tarinoidesi läksytehtävät ei ole mitään tyyliin "laske miljoona laskua" vaan tuollaisia mitä pitää pohtia. .-) Nala on aikamoinen matikkamestari kun osasi laskea vaikkei ole koulua käynytkään! Lisään siis Nalan kaappiisi, saat 27 + 5 = 32 penniä, kohotan tarpeet ja lisään kouluplussat (hirvee luettelo .-D).

-Kasa

Nimi: Toukka

24.09.2019 21:06
Täällä taas
<><><><><><><>

Oli myöhäinen ilta. Taivas oli suuriltaosin noen värinen, mutta muutamassa kohdassa saattoi näkyä hieman tummansinistä. Ulkona ei juuri tuullut pudonneiden vaahteran lehtien perusteella. Nurmikkoon oli tullut hieman kuuraa. Ensimmäiset pakkaset olivat siis alkaneet. Onneksi päivällä on vielä jotenkuten lämmintä.
Nojasin päätäni hieman bussin ikkunaan. Se oli aika likainen ja kylmä, mutta olin senverran väsynyt etten välittänyt.
Minua hieman jännitti mennä takaisin. Olin muutama kuukausi sitten vain kadonnut mouruposkesta sanomatta sanaakaan. Oikeastaan se hieman nolottikin. En ollut jättänyt mitään lappua kissoilleni tai edes selittänyt miksi piti lähteä.
Miksi minä katosin? Noh, koulujutut kutsuivat. Tällä kertaa niitä oli ollut erittäin paljon, joten olin joutunut keskittämään aikani siihen 100%. Mutta nyt ne olivat onneksi vähentyneet, joten minulla oli aikaa taas huolehtia kissoistani.
Tavallaan pelottaa mennä taas heidän luokseensa. Entä jos he ovatkin vihaisia? Entä jos he ovat olleet tämän koko ajan nälissään? Entäpä jos tulin liian myöhään? Entä jos heidät on laitettu adoptioon? Taino, tuskin ne ovat nyt vielä siellä.
Toivottavasti.
Huokaisin hiljaa. Noh, ainakin se sitten nähdään paikan päällä.
Käänsin katseeni ulos. Siellä oli vain niittyjä ja peltoja. Ne näyttivät aika aavemaisilta pimeässä. Jos tämä olisi kliseinen kauhuelokuva, tuolta tulisi kohta jokin punasilmäinen monsteri syömään tämän bussin, ajattelin hieman huvittuneena.
Bussissa tosin ei ollut paljon syötävää. Se oli nimittäin erittäin pieni ja vanha. Siellä oli myös ainoastaan bussikuski, minä, punainen matkalaukkuni ja joku kuorsaava vanha rouva.
Varmaan kannattaisi vielä nukkua. Olen kuitenkin perillä vasta kahdeksalta.
<>
Nousin ulos bussista valtavan matkalaukkuni kanssa. Käännyin ympäri ja nyökkäsin väsyneelle kuskille. Kuljettaja nyökkäsi takaisin, painoi napista joka sulki ovet edestäni ja ajoi pois.
Käännyin taas, tällä kertaa hoitolan suuntaan.
Mouruposki näytti samanlaiselta kuin ennenkin. Se näytti seisovan ylväänä ja kauniina, mutta mitä tärkeintä, kodikkaana. Rakennuksen seinät olivat vieläkin valkoiset, ja sen ympärillä oli vieläkin kirsikkapuita. Siellä oli vieläkin se sama polku, jota pitkin olin kävellyt silloin kun olin ensimmäistä kertaa täällä.
Seisoin siinä hetken vain tuijotellen mouruposkea. Hengitykseni muuttui valkoiseksi höyryksi kylmyyden takia.
Tajusin pian jäätyväni ulos jos en menisi kohta sisälle. Otin hieman tärisevällä kädelläni matkulaukustani kiinni, ja aloin kävellä kohti ovea.
Olikohan mouruun tullut uusia hoitajia? Olikohan joitakuista eronnut? Entä jos minut olikin erotettu? Mitäs minä sitten tekisin? Saankohan edes mennä sisälle? Entä jos.. entä jos..
Huomasin hoitolan valkoisen oven olevan suoraan edessäni. Enään ei ollut aikaa murehtia. Pitäisi mennä omaan tuttuun ja turvalliseen huoneeseen nukkumaan, ja katsoa sitten aamulla miten asiat ovat.
Menin varovaisesti sisälle. Valot olivat poissa päältä. Kaikki olivat varmaan nukkumassa. Hipsin hiljaa huonetta yksitoista kohti. Menin huoneen kolme ohitse, ja ihmettelin hieman miksi sieltä kuului tuhinaa. Ehkäpä joku hoitaja oli päättänyt vaihtaa huonetta? Tai ehkäpä siellä olikin joku uusi tulokas. Olisi varmaan kiva tutustua häneen, tuumin hetken ja jatkoin matkaa.
Huomasin matkan varrella, että myös huoneissa yhdeksän ja 12 nukkui joku. Tai jotkut, mistäs sen tietää.
Avasin huoneen 11 oveen, ja helpotuin nähdessäni kaikkien kissojeni nukkuvan oikein rauhallisesti. Toisaalta heidän tarpeensa ja mielialansa ovat voineet laskea. Pitäisi hoitaa sitten nekin huomenna.
Laitoin matkalaukun hiljaa sänkyni viereen, ja laitoin huoneen oven kiinni. Käännyin ympäri ja katselin iloisena huonettani. Se oli vieläkin hieman prinsessatyylinen. Matto oli vieläkin paikoillaan, ruskea nojatuoli nökötti vieläkin ikkunan vieressä ja taulut olivat vieläkin paikoillaan.
Onneksi ei ehtinyt räjähtää sillä välin kun olin poissa ajattelin tyytyväisenä.
Kaikki kissani nukkuivat ruskean pöydän luona. Felix oli mahalteen lattialla, hänen päällänsä oli Gallu, Felixin vieressä oli Cho sivuttain ja Rushia oli vallannut koko pöydän. He kaikki tuhisivat rauhallisesti. Hymyilin taas hieman. Viimeinkin pääsisin taas viettämään aikaa näiden karvapallojen kanssa.

.//Mulla on viimeinkin aikaa taas kirjoittaa! :D (pahoittelut myös kirjoitusvirheistä, tein tän illalla).

Tarpeet+

Kaikki:
Unitarve (ne nukkui tarinan lopussa xD)

Vastaus:

Vaikket olekaan ehtinyt tarinoimaan huone-huomioista huomasi kyllä että olet pitänyt silmällä Mourun tapahtumia. .-D Kissojen reaktioita paluuseesi ei vielä nähtykään kun onnistuit hiippailemaan paikalle herättämättä ketään, ehkä ensi kerralla! Mietteesi bussimatkalla sopivat tämän viikon teemaankin, joten saat 13 + 5 = 18 penniä, ja kohotan tarpeet. .-)

-Kasa

Nimi: Kirsikka

24.09.2019 20:01
Luku 4


Shiran Koulupäiväkirja

Ma koulupäivä 1

Hei päiväkirja! Olen siis Shira, joka kirjottaa sinulle. Kirjotan vaan koulunkäynnistäni sinulle. Nyt kirjotan ekasta koulupäivästäni. Eli siis, en oikeesti haluaisi kouluun. Olen kuullut että siellä tehdään töitä kaiket päivät muilta hoitolan kissoilta vaikka silloin kun kävin kirjottamassa Mouruseen :D. Hyvästeltyäni hoitajani Kirsikan menin sisälle kouluun. Kävelin hiljaisena käytäviä pitkin. Katsoin seinällä olevaa nimilistaa. Löydettyäni nimeni katsoin opiskeltavia aineitani. *Mitä? Kirsikka oli laittanut minulle matikan, kotitalouden ja venäjänkielen? Saan takuuvarmasti hylätyn todistuksessa!* ajattelin harmistuneena ja hiukan vihasenakin. Siirsin katseeni viereiseen lappuseen, lukujärjestykseen. Minulla oli tänäpäivänä  kotitalous ja venäjänkieli, ensiksi venäjänkieli. Jatkoin käytävällä kävelyä kunnes pääsin luokan ovelle, missä luki Venäjänkieli. Avasin oven ja astuin luokkaan. Ope seisoi taulun edessä ja muut oppilaat istuivat pulpettien ääressä. Menin vapaalle paikalle istumaan. "No niin, aloitetaan oppitunti. Meillä on uusi oppilas Shira. Mutta sen pidemmittä puheitta, aloitetaan oppitunti. Kuka tietää miten tervehditään?" ope kysyi. Vieressäni istuva kollikissa nosti käpälänsä ylös ja ope nyökkäsi tälle. "Privet!" kolli vastas innoissaan. "Hyvä. Miten lausutaan "minä"?" ope jatkoi. Kolli nosti taas käpäläänsä ja ope nyökkäsi. "Jä." hän vastasi. "Oikein meni." ope sanoi hyväksyvästi. Sitten hän kirjoitti taululle kolme merkkiä. Ensimmäinen oli selkeä A-kirjain ja kolmas B-kirjain, mutta keskellä oleva oli pikkuinen b-kirjain, jolla oli hattu. "Mikä on ensimmäinen kirjain?" ope kysyi. Joku naaraskissa nosti käpälän. "A." hän vastasi. Ope nyökkäsi ja sanoi. "Entä seuraava?" hän kysyi. Innokas kollikissa nosti käpälänsä. "B." hän sanoi. Ope nyökkäsi. "Shira, tiedätkö mikä tuo kolmas kirjain on?" hän kysyi. Yllätyin ja kerroin. "Sehän on pieni B-kirjain." sanoin. "Ei Shira, se on V-kirjain." ope korjasi. Häpesin ja hengitin syvään, ainahan sattuu virheitä. Sitten jatkoimme oppituntia. Päiväkirja, se oli hirvein tunti ikinä! En osanut mitään! Sitten oli se kotitalous. Meidän piti mangosmoothieta. Se meni hyvin, sillä se oli hyvää, mutta saimme valmistaa sitä hyvin vähän. Saimme läksyksi oppia kaksi eri välinettä, joita ei saisi laittaa mikroon. Sen jälkeen oli ruokailu. Meillä oli pinaattikeittoa. Oletin sen hyväksi ja otin kulhon täyteen, mutta sekin oli pahaa. Olin viemässä sen roskiin, mutta joku ope pysäytti minut ja sanoi että kaikki pitää syödä mitä lautaselleen ottaa. Ei siinä ole mitään järkeä! Sitten menin takaisin pöytään. Kun se ope oli lähtenyt niin heitin sen keiton roskiin. Otin toiselle lautaselle salaattia, sentään se oli hyvää. Maistoin ensin lehden ja sitten otin lautaselle kunnon annoksen. Niin opin että en joutuisi enää "ongelmiin". Sitten kouluhan jo loppuikin.


Hoitotarina:

Kirsikka istuskeli sängyssä huoneellaan tylsistyneenä. *Toivottavasti Shiran ensimmäinen koulupäivä menisi hyvin.* hän ajatteli. *Ehkä voisin käydä adoptiossa, siellähän on ne kisut joiden hoitajat ovat lähteneet Mouruposkesta. Voisin varata itselleni yhden ja myöhemmin adoptoita kisun.* Kirsikka lähti kävelemään huoneeltaan kohti adoptiota. Adoptiossa oli yllättäen paljon kisuja. *Haluaisinko pentuikäisen vai aikuisikäisen kisun?* Kirsikka mietti katsoessaan ryhmittymiä. *Ehkä pentuikäisen.* hän päätti ja meni pentuikäisten luo. "Anteekti!" joku vinkaisi kun Kirsikka tunsi jalassaan pehmeän töytäisyn. Katsottuaan alas hän näki pienen naaraskissan. "Ei se mitään. Kuka sinä olet?" Kirsikka kysyi. "Mina olen Nallekalkki Naulava Naptuttaja." pikkupentu kertoi. " 'ei Nallekarkki Naurava Napsuttaja, minä olen Kirsikka. Oletko adoptiossa?" Kirsikka kysyi. "Kulla Kiltikka. Tiedatko, on tooti altuttavaa kun on vattatyntynyt pentu kauan." naaras vastasi. "Joo, ymmärrän pikkuinen. Onko sinulla lempinimiä, sinullahan on pitkä nimi." Kirsikka jatkoi. "Nala ja ykti toinen, mita en 'alua keltoa, kotka te on toti 'uono lempinimi." Nala kertoi. "Okei, sinun ei ole pakko sanoa, mutta jos kerrot niin lupaan etten naura." Kirsikka kertoi. "No jot et naula. Te on Nalle. Mina vi'aan tita lempinimea." Nala kertoi. Kirsikka katsoi säälivästi pientä Nalaa. "No, haluaisitko että varaisin sinut? Sitten voisin adoptoida sinut. Vaikutat ihanalle." Kirsikka kysyi. "Ai oikeatti?! Joo!" Nala vastasi innokkaasti. "Menen ilmoittamaan." Kirsikka kertoi iloisesti ja meni varaamaan Nalan. Varattuaan hänet Kirsikka palasi pennun luo. "Haluaisitko tulla huoneelleni?" Kirsikka kysyi Nalalta. "Joo!" Nala hihkaisi. Kirsikka nosti Nalan syliinsä ja käveli huoneelle. Shiralla olisi ruokailu ja kohta jo palaisi. "Onko nälkä?" Kirsikka kysyi Nalalta. "Ei." hän vastasi. Sitten ovi aukesi ja sisään tuli Shira. "Kuka tuo on?" Shira kysyi katsoen Kirsikan sylissä istuvaa naarasta mustasukkaisena. "Hän on Nallekarkki Naurava Napsuttaja, lyhyemmin Nala. Varasin hänet adoptiosta että sitten myöhemmin hän tulee asumaan meille." Kirsikka kertoi iloisesti huomaamatta Shiran mustasukkaisuutta. "Mentäisiinkö ulos?" Kirsikka ehdotti kissoilta. "Joo, mennaan ulot leikkimaan!" Nala hihkui. "Eikö tuo edes osaa puhua oikein?" Shira sanoi vähätteleväisesti. "Shira, Nala on vielä hyvin pieni, älä haasta riitaa, sinun pitäisi juuri ystävystyä hänen kanssaan, koska hän joskus tulee vielä asumaan täällä." Kirsikka varoitti Shiraa. "Mutta en halua että olet vain koko ajan tuon Nalan kanssa ja jätät minut yksin!" Shira sanoi. "En tietenkään jätä sinua yksin, mutta miksen saisi ottaa Nalaa tänne, eihän varmaan sinustakaan olisi kivaa jos olisit adoptiossa ties kuinka kauan." Kirsikka rauhoitteli Shiraa ja nosti tämänkin syliinsä. "Mutta mennään nyt ulos." Kirsikka jatkoi ja käveli ulos sylissään Shira ja Nala. "Ollaan lenkillä. Hölkätään siellä sun täällä. Ehkä käytäisiin marketissakin." Kirsikka ehdotti. Kirsikka päästi kissat jaloilleen ja he alkoivat hölkätä. "Odottakaa. Minulla on toti pienet jalat!" naukaisi Nala takaa. Kirsikka juoksi pennun luo ja nosti tämän syliinsä. "Jatketaan matkaa." Kirsikka kertoi Shiralle ja he jatkoivat hölkkäämistä."Mina tiedan! Mennaan kilpputolille!" Nala yhtäkkiä hihkaisi. "Mennään vain. Hyvä että otin pennit mukaan." Kirsikka totesi ja vaihtoi suuntaa kohti kirpputoria. Sitten he ostivat vähän kaikenlaista tavaraa, myöskin Nalalle, että he olisivat jotenkin valmiina kun hän muuttaisi. He myöskin ostivat kissoille tonttulakit, naamiaisasut ja muuta juhlatavaroita. Sitten he kävivät marketissa. "Kun kerran on alennuksia, niistä pitää ottaa kaikki irti." Kirsikka oli neuvonut kaupassa. Kun he ottivat kolme juustovoileipää ja Kirsikka maksoi ne, he menivät huoneelle. Kun he pääsivät huoneelle, Kirsikka alkoi järjestellä ostokset oikeille paikoilleen. "Sori Nala kun tulin mustasukaiseksi sinua kohtaan." Shira naukaisi hiljaa Nalan korvaan. "Ei mitaan. Ollaanko yttavia?" Nala kysyi. "Okei. Halataanko?" Shira kysyi ja avasi käpälänsä. "Vaikka." Nala suostui ja halasi Shiraa. "Hyvä Shira." Kirsikka kehui selkänsä takana olevalle pennulle. "Hei muuten Nala, sinun ehkä pitäisi lähteä takaisin adoptioon." Kirsikalla välähti. "Ai. No, 'eippa!" Nala hyvästeli ja lähti. "Onko Shira nälkä? Saat päättää tällä kertaa mitä syöt kaapista, kunhan ei makeaa, en halua että lihoisit." Kirsikka kertoi. "Minulla ei ole nälkä." Shira naukaisi. "Selvä, no sitten nukkumaan." Kirsikka jatkoi. Shiran käperrettyä pedille Kirsikka lukitsi oven yöksi ja sitten meni itsekkin nukkumaan.


//näissä oli sitten samat tarpeet. No nyt tuli oikea tarina :D sori jos tuo vaikutti spämmimiseltä. Olisi kiva jos ylläpito poistaisi KAIKKI nuo minun höpinäni ja virheeni aina Syrahin ensimmäiseen tarinaan saakka :D//

Vastaus:

Hauska kun itsekin opin uutta lukiessa Shiran venäjän oppitunnista. .-D Voih, toivottavasti Shira ei nyt täysin traumatisoitunut ja ala pelätä venäjän tunteja... Voi ei kun kouluruokakin oli sellainen pettymys, ja tyhmä valvoja vielä yritti pakottaa Shiran syömään koko annoksen, onneksi kisu oli nokkela ja hankkiutui ruuasta lopulta eroon. ,-) Voi pientä Nalaa kun on joutunut iäisyyden olemaan vauvaikäisenä adoptiossa. Kerroitkin Nalasta niin paljon että voisin ikäännyttää vähän häntäkin, jos ei haittaa? .-) Shiran mustasukkaisuusreaktio uutta tulokasta kohtaan oli jännä käänne, mutta hyvä että hän nöyrtyi lopulta pyytämään anteeksi. .-) Saat 22 + 5 = 27 penniä, kohotan tarpeet ja lisään kouluplussat!

-Kasa

Nimi: Syrah

23.09.2019 11:19
Luna nukkui sylissäni ja sanoi vähän väliä jotain tämän tapaista:
”Mom mo mom.” Olimme matkalla Mouruposken kissahoitolaan. Eteemme kohosi suuri rakennus ja astuimme sisään lämpöiseen aulaan. Luna heräsi lattian kopinaan ja nosti pään pystyyn.
”Joko ollaan perillä?” hän kysyi. Nyökkäsin vaisusti ja kävelimme peremmälle. Mouruposken omistaja esitteli meille huoneita, joista saimme valita haluamamme. Tai no Luna valitsi. Kun tulimme 3 huoneen kohdalle, Luna nyökkäsi hyväksyvästi. Hänen silmissään loisti jo into päästä tutkimaan huonetta. Huone oli violetin, pinkin ja ruskean sävyinen. Heti oven sulkeuduttua perässä Luna kysyi:
”Onko sokeria?” Naurahdin huvittuneesti, Luna rakasti sokeria. Aina kun häneltä kysyi mitä hän halusi ruuaksi vastaus oli sokeria. Kaivoin taskustani paperipussin, jossa säilytin sokeripaloja ja ojensin yhden Lunalle. Kissa söi sokeripalan nopeammin kuin lentokone lentää. Kaksi ongelmaa Lunan sokerirakkaudessa oli: hän lihosi nopeasti ja hän rupesi aina hyppimään sen jälkeen. Nyt hän hyppäsi sängylle ja alkoi pomppia. Se näytti huisin kivalta ja minäkin hyppäsin sängylle ja aloin hyppiä. Puolen tunnin kuluttua olimme aivan puhki ja Luna nukahti käpälilleen. Siirsin hänet tyynylle ja aloin itse jäsjestellä tavatoita. Jossain kohtaa Luna heräsi taas ja alkoi mankua sokeria. Tällä kertaa en antanut hänelle sokeria. Kohta koko huone olisi täynnä sokeria. Lunan turkissa oli pieniä valkoisia hautuvia. Ilmeisesti jokin tyyny oli alkanut purkautua. Hän näytti aivan lumipallolta.
”Sinut pitää viedä pesuun”, sanoin. Luna hyppäsi riemuissaan seisomaan. En ollut koskaan tavannut kissaa, joka tykkäisi kylpeä. Täytin pienen vadin vedellä ja Luna meni sinne sellaisella vauhdilla, että kasteli minutkin. Pesun jälkeen Luna päätti mennä nukkumaan ja minä lähdin tutkimaan Mouruposkea lisää.

Tarpeet:
Liikkumistarve
Hygieniatarve
Nälkätarve (sokerinpala)
Unitarve (nukkuminen)

Vastaus:

Hehe, ehkä Luna ei pahasti pääse lihoamaan sokerin syömisen takia jos se kerran aiheuttaa hänelle myös hyppykohtauksia. .-D Helpottaa kyllä kummasti kissan hoitamista jos katti tykkää kylpeä! Yksi sokerinpala ei kauheasti täytä niin en tällä kertaa lisää nälkätarvetta, mutta muut mainisemasi tarpeet kohotan ja saat 6 penniä. .-)

-Kasa

Nimi: Odessa

22.09.2019 16:13
Pöpöinen kylpypäivä
***********************

Odessan nk

"Mutkun Odessaaaa!" Kinuski huutaa sohvalta.
"En mä jaksa vaan maata koko aurinkoista ja lämmintä päivää!" Kinuski parkuu ja osoittaa ikkunaa.
"Eihän siellä edes paista aurinko! Ja on vain kuusi astetta lämmintä!" naurahdan.
"Eikä sinun tarvitse maata koko päivää, käydään vain eläinlääkärissä" kerron.
"Aijaa, siis mitä?" Kinuski sanoo.
"Aah, mutta Avan pitää hetki levätä" sanon ja katsahdan sohvalla nukkuvaan Avaan.
"Jospa minä ja Noki käymme hakemassa teille lääkkeet, ja tulemme sitten takaisin, pidä huolta Avasta" sanon kovaäänisesti jotta Kinuski kuulee.
"Okei" kissa vastaa ja hyppää sohvalta etsimään jotain.

Kinuskin nk

Odessan ja Noki lähtevät, jonnekin, ja minä etsin nalleni. Kun löydän nallen, hyppään tuolille jolla ankka jo on.
"Wohoo! Mä lennän!" huudan ja heitän nallen. Se tippuu naama edellä lattialle. "Oho" sanon.
"Toivottavasti Ava ei herännyt huudostani!" huudahdan.
"Voi ei! Älä huuda Kinuski!" sanon pelästyneesti.

Odessan nk

Noki hyppelee portaita iloisena alaspäin. "Toivottavasti sinä et tule kipeäksi" sanon Noelle.
"Niin, en jaksa olla pomppimatta!" Noki huudahtaa ja hyppää muutaman portaan alaspäin. Eläinlääkärille saavuttuamme, iloinen mies ottaa meidät vastaan vastaanotolla.
"Miten voin auttaa?" hän kysyy.
"Yksi kissoistani ei kuule niin hyvin kuin yleensä, ja toinen taas lepäilee, ja vatsa kipeä" vastaan.
"Selvä" mies sanoo ja kumartuu ottamaan jotain. Hän laittaa pöyälle purkin keltaista voidetta, ja toisen purkin jossa pirreleitä.
"Tässä" mies sanoo ja nousee taas. "Voidetta korvien päälle heikompaan kuuloon, ja pillereitä toiselle" tämä sanoo.
"Paljonko maksaa?" kysyn ja kaivan lompakkoni esiin. "Kaksikymmentä penniä" mies vastaa. Annan rahat, ja otan purkit.
"Auttavatko nuo?" Noki kysyy hyppiessään portaita ylös. Nyökkään vastaukseksi.
"Tietenkin" sanon vielä. Kun saavumme takaisin huoneeseemme, näämme Kinuskin ankka kädessä ja nalle lattialla.
"Lentelikö nalle?" kysyn.
"Ei, ei lentänyt, ilman että se lensi naama edellä" Kinuski vastaa.
"Aijaa" naurahdan.
"Tuotiin teille lääkkeet!" Noki huudahtaa.
"Mitä?" Kinuski kysyy.
"Että tuotiin lääkkeet" Noki sanoo komempaa.
"Jee!" Kinuski innostuu. Avaan voiteen.
"Kinuski, tule" sanon. Kinuski tassutaa luokseni. "Mitä?" hän kysyy. Levitän voidetta kissan korvien päätte.
"Tuo kutittaa!" Kinuski nauraa. Saan levitettyä voiteen.
Ei aikaakaan kun Ava jo herää.
"Moiiii!" Kinuski huutaa.
"Me ollaan oltu hereillä jo kauan!" Noki sanoo. Avan ilme vaikuttaa pelästyneeltä Kinuskin ja Noen ryntäyksestä heti viereen. Nostan Avan syliini.
"Mahha kippe!" Ava saa päästettyä suustaan.
"Odota" sanon ja haen purkin. Avaan sen ja otan purkista yhden pillerin.
"Avaa suu" sanon.
Ava avaa suunsa, tiputan pillerin kissan suuhun.

Illemmalla

Kasaan kissojen pyyhkeet, hoitoaineen ja shampoon mukaan.
"Tulkaapas" sanon ja avaan oven. Avallakin on jo parempi olo. Kissat juoksevat ovesta käytävälle. Suljen oven. Noki hyppii, Kinuski juoksee, ja Ava tassuttaa portaat alas. Menemme kylppäriin. Lasken lämmintä vettä kylpyammeseen.
"Millon saa mennä?" Kinuski kysyy.
"Kohta" vastaan. Kinuski raahaa penkin, jolle kissat asettautuvat katsomaan kun amme täyttyy.
"Pläts!" kuuluu kun Kinuski läpsäyttää veden pintaa. Ava ja Noki nauravat raihnaasti.
"No menkääpäs nyt kun olette jo valmiiksi märkiä" naurahdan ja suljen hanan.
"Jee!" Kinuski huutaa ja hyppää veteen.
"Kinuski!" huudan.
"Älä viitsi kastella minua" sanon. Nostan Avan ja Noen veteen. Kaadan hieman kylpyvaahtoa veteen.
"Kuppia!" Ava huudahtaa.
"Vesisotaa!" Kinuski huutaa.
"Eikun kuplasotaa!" Noki nauraa. Kissat räiskivät ammeessa vettä jonkin aikaa.
"Noniin" sanon ja otan kissa shampoon esiin.
"Kuka pestään ensin?" kysyn.
"Noki" Kinuski sanoo.
"Jee!" Noki huudahtaa.
"Koska mä haluun olla pitkään täällä vedessä" Kinuski sanoo.
"Okei" sanon. Alan hangata shampoota Noen turkkiin. Noki puhaltaa vaahtoa nenältään. Kun olen hangannut shampoon, otan suihkuletkun ja alan huuhdella Nokea shampoosta. Teen saman Kinuskille ja Avalle. Kun Kinuskikin on huuhdeltu, lasken kisun matolle, ja asetan pyyhkeen päälle.
"Kuivatelkaa hetki" sanon.
Tyhjennän altaan.
"Noki voi olla ensimmäinen" sanon. Nostan noen pyyhkeen sivuun, alan sivellä hoitoainetta. Kun Noki on valmis, on Avan vuoro. Sivelen myös Avan turkille hoitoainetta, kissan turkki tulee ihanan kiiltäväksi. Sama vielä Kinuskille. Pian kissat hyppivätkin portaita ylös.

Kun pääsemme huoneelle, päätän pyyhkiä hyllyiltä hieman pölyjä. Pyyhin pölyt, ja hinkkaan likaisimmat kohdat sienellä ikkunoista. Sillä aikaa, kissat ovat telmineet sohvalla.
Kun olen valmis, pyyhin keittiön tasot, ja pyydän kissat syömään.
"Mitä on ruuaksi?" Noki kysyy.
"Salaattia" vastaan ja otan jääkaapista jokin aikaa sitten tehneeni salaatin jämät. Kaadan salaattia lautasille, annan ne kissoille, ja yhden minulle.
"Nam!" Kinuski sanoo.
"Totti hyvvööt!" Ava kehuu.
Kun olemme syöneet, asetumme sohvalle katsomaan elokuvaa tietokoneeltani. Haen vielä kissoille, ja itselleni munkit. Samalla kun katsomme elokuvaa, harjaan Avaa. Kun elokuva loppuu, kello on jo yhdeksän, ja Ava haukottelee, joten kissat menevät pesemään hampaat. Autan hieman Avaa, mutta hän on jo melkein oppinut!

Tarpeet:

Noki:
+ liikkumistarve (jos portaiden hyppiminen lasketaan)
+ hygieniatarve (peseytyminen+hampaiden pesu)
+ leikkimistarve (telmiminen)
+nälkätarve (-4x munkki, tomaatit, parsakaali ja salaatti/lehtikaali)
Kinuski:
+ Leikkimistarve (leikit+telmiminen)
+ hygieniatarve (peseytyminen+hampaiden pesu)
+ nälkätarve
Ava:
+ Unitarve (lepäys)
+ Hygieniatarve (peseytyminen+harjaus+hampaiden pesu)
+ leikkimistarve (telmiminen)
+ nälkätarve

-20 penniä Avan ja Kinuskin lääkkeistä

Innostuin jotenkin kirjoittamaan, mutten tiennyt mistä, joten tällänen tarina tuli kirjoitettua ( :

Vastaus:

Kiva että kirjoitusintoa taas löytyy! Ava tuntuu olevan melkoisen hyvä nukkuja kun ei herännyt Kinuskin leikkeihin. .-D Hyvä että saitte Noen kanssa lääkkeet hankittua ja potilaat voivat illemmalla jo paremmin. .-) Kylpyhetkeänne oli jotenkin hauska lukea, ja kyllä puhtaana kelpaakin viettää rentoa elokuvailtaa. .-) Saat 15 - 20 = -5, eli lääkkeistä jäi maksettavaksi enää 5 penniä. Kohotan myös tarpeet!

-Kasa

Nimi: Odessa

21.09.2019 13:03
Ylös, ulos ja lenkille!
***********************

Odessan nk

Herään unen pöppöröisenä. Kello on seitsemän. Hivuttaudun sängystä jalkeille, hiljaa, mutta varmasti. Menen keittiöön laittamaan aamupalaa. Paistan kananmunia minulle ja kissoille aamupalaksi. Kun ne ovat valmiita, huudan sohvalla jo telmivät kissani syömään. "Mitä on aamupalaksi?" Kinuski kysyy. "Kananmunaa" vastaan. "Uu! Nam!" Noki huudahtaa. Avalle olin erikseen tehnyt munakokkelia. Laitan munakkaat ja Avan munakokkelin lautasille. "Tässä" sanon ja työnnän lautaset kissojen eteen. "Namm!" Kinuski huudahtaa. "Hyvvää" Ava änkyttää. Kun olemme syöneet, lähdemme ulos. "Täällä on jo kylmempi" Kinuski sanoo. "Niin" sanon. Lähdemme kohti koivukuja. "Hippa!" Noki huudahtaa ja läpäisee hellästi Kinuskia. "Hah!" Kinuski huutaa kun Noki juoksee jo kaukana. Kinuski juoksee perään, mutta sitten jarruttaa. "Ava!" Kinuski sanoo. "Mittä? Ava kysyy samassa kun pinkaisee karkuun. Linnut sirkuttavat kun kissat juoksevat ympäri ämpäri. Muutama lehti tippuu puusta. Pian kissat pysähtyvät." Vaaaau!"Noki huudahtaa." Kattokkaa totte!" Avaa sanoo ja osoittaa kun punertavia lehtiä tippuu puista. Kissat häkeltyvät katsomaan syksyn kauneutta." Miksi lehdet tippuvat?" Noki kysyy." Ai sanomalehdet? Missä niitä tippuu?" Kinuski kysyy ja katselee ympärilleen. "Ei sanomalehdet" naurahdan. "Ja, no talvi alkaa tulla, en keksi parempaa selitystä" vastaan Noen kysymykselle. "Ja ei talvi niin lähellä vielä ole, vain välillä tippuu lehtiä, ei nytkään tipu" sanon. "Ai puhutaanko me niistä sanomalehdistä?" Kinuski kysyy. Ava alkaa nauraa. "Yhä niistä syksyn lehdistä, tuolla puissa" sanon ja osoitan pääni päälle. "Aa!" Kinuski huudahtaa. Kävelemme kouvukujaa eteenpäin. "Luonto on niin kaunista! Varsinkin syksyllä!" Noki huudahtaa.

Tarpeet:

Kaikki:
+ nälkätarve (-3 kananmunaa)
+ liikkumistarve (kävely+hippa)
+ leikkimistarve (leikit+hippa)

// aika lyhyt tarina, mutta menköön, tuli himo kirjoittaa niin kirjoitin tän

Vastaus:

Hippaleikki pitikin varmasti kissat lämpiminä syksyisellä kävelyretkellänne! Kinuski on hupsu kun luuli muiden puhuvan sanomalehdestä vaikka kyseessä olivat värikkää syksyn lehdet. .-D Saat 4 + 5 = 9 penniä, ja kohotan tarpeet. .-)

-Kasa

Nimi: Odessa

21.09.2019 12:32
Tivoli
********

Odessan nk

"Tee pääppään tivvovviin! Tee pääppään tivvovviin!" Ava huutaa kun lähestymme tivolia. "Mä tulitan sut Odessa, sit kun vesisota alkaa!" Kinuski uhkaa. "En tule vesisotaan mukaan" naurahdan. "Höh" Noki sanoo. Mitä herkkuja me saadaan?" Kinuski kysyy. "En tiedä, se nähdään sitten" sanon. Kun saavumme tivoliin, näytän lippumme, kun kissat, ihmettelevät jo kaikkea. "Noniin, mennään sisään" sanon iloisille kissoille. "Vihdon!" Kinuski huudahtaa ja ampaisee tivoliin. "Odessaaa! Hei Odessaaa!" Kinuski huutaa. Kävelen Kinuskin luo. "Mennään kaikki noihin kuppeihin!" Kinuski huudahtaa. "Joo!" Noki sanoo. "Haluatko Ava sinä mennä?" kysyn Avalta. "Voo!" Ava sanoo. Noki valitsee kupin, mihin istumme. "Nyt tämä lähtee!" Kinuski hihittää. "Muuten Odessa, miksi tässä on pöytä?" Kinuski kysyy juuri ennen laitteen lähtöä, ja vetää pöydästä. "Hui!?, tämä pöytä pyörii kun pyöritän tätä" Kinuski sanoo kun laite lähtee. "Voou!" Noki huudahtaa. "Jeeeee!" Kinuski kirkaisee. "Minne sitten?" kysyn kun astumme pois kupista. "Minua pyörryttää" Noki sanoo. "Samoin" Kinuski kertoo.

Hetken päästä:

"Mennään jo seuraavaan laitteeseen!" Kinuski huudahtaa. "Okei" Noki sanoo. "Mennään kummituskissa junaan!" Kinuski keksii. "Joo!" Noki huudahtaa ja kiiruhtaa Kinuskin perässä kohti junaa. "Minnä e havvuvva" Ava sanoo. "Ei ole pakko" sanon. "Me emme tule, menemme Avan kanssa tekemään hetkeksi jotain muuta" huudan vaunuun istuvan kaksikon perään. "Katso Ava! Tuolla on pehmolelukalastusta!" sanon. "Mevvää vivve!" Ava hihittää. "Selvä" sanon. Kun Ava on kalastanut pehmon, Kinuski ja Noki juoksevat paikalle. "Kavvokkaa! Mivvä sav pemmov!" Ava huudahtaa. "Hieno!" Noki sanoo. "Mulla on nälkä!" Kinuski sanoo. "Syödäänkö eväitä?" kysyn. "Joo" Noki sanoo. "Voo" Ava hihkaisee. Kävelemme herkkukioskille ja istumme pöytään. "Mitä haluatte?" kysyn ja tongin reppuani. "Voitte ottaa vaikka tortillat, sillä kellohan on jo kaksitoista" sanon. "mä otan sellasen!" Kinuski kertoo. "Mekin otetaan" Noki sanoo. Annan Kinuskille ja Noelle tortillat käärittynä paperiin, ja avaan Avalle laatikon, jossa on pieniksi paloiksi paloiteltu tortilla. Kissat syövät ahnaasti ja nokeasti. Hetken päästä kysyn, "Jäikö nälkä?" "Ei" kissat kertovat. "Minne haluatte mennä seuraavaksi?" kysyn kissoilta kun olen palannut rasian takaisin reppuuni ja heittänyt paperit roskiin. "Mennään tonne!" Noki sanoo ja osoittaa maailmanpyörää. "Too too" Ava hihkuu. "Okei!" Kinuski sanoo. Kun olemme maailmanpyörällä, huomaamme hieman jonoa. "Tyylsää!" Kinuski sanoo hetken kuluttua. "Ai moi!" hän sanoo yhtäkkiä. "Mitä ai moi?" Noki kysyy. "Kato taakses!" Kinuski kertoo. "Nevva ja äiti!" Noki kiljaisee! "Moi!" Nella sanoo. "Moi" Nokikin sanoo. "Tulkaa meidän kanssa samaan, öö, ööööööö, no kumminki tollasseeseen" Noki sanoo. "Joo!" Nella huudahtaa. Kun astumme koppiin, se keinahtaa hauskasti. "Nyt se liikkuu! Nyt se liikkuu!" kissat huudahtavat pyörän nytkähtäessä liikkeelle. Kun olemme korkeimmassa kohdassa, pyörä pysähtyy. "Mitä nyt?" Kinuski kysyy. "Hui! Olemme korkealla!" Noki kirkaisee. "Niinpä!" Nella huudahtaa. "Varmaan vain joku lähtee pois kopistaan" sanon. "Niin se varmasti on" Aamu rauhoittelee. Kun on kulunut viisi minuuttia, pyörä on yhä paikoillaan. Yhtäkkiä kuuluu kuulutus, "Laitevika maailmanpyärässä, vikaa korjataan kokoajan, pyörä lähtee liikkeelle hetkenä minä hyvänsä, ei hätää" "Voi ei!" Kinuski kiljaisee. "Mittä ny?" Ava kysyy. "Odotetaan hetki" Aamu sanoo. Noin kymmenen minuutin kuluttua pyörä nytkähtää taas liikkeelle. "Jee!" Nella ja Noki huudahtavat. "Me ei kuoltu!" Kinuski kiljaisee. Katson Kinuskia tuimasti. "Aa, joo, tai ei siis mitään" Kinuski korjaa. Kissat käyvät vielä muutamassa laitteessa ja pian haluavatkin jo herkkuja.

Kinuskin nk

Me käydään kahvikupeissa, ja muutamassa pelissä ennen kuin, "Heeeeerkkuuuuui!!!" huudamme yhteen ääneen, paitsi Ava sanoo "Heeeekkuuuuui!" mut joo. Pian Odessa antaakin meille herkkuja. "Tässä on nää teidän ystävänpäivä tikkarit" Odessa sanoo ja antaa meille sydämen muotoiset suklaa tikkarit. Nuolemme maukkaita tikkareita vielä lähtiessämme tivolista.

Tarpeet:

Kaikki:

+Nälkätarve (-tortillat ja suklaasydän tikkarit)
+Leikkimistarve (vesisodat sun muut)
+Liikumistarve

// tää tarina tuli ihan super myöhässä tivolista xd, mutta laitoin kun löysin muistiosta

Vastaus:

Olipa mukava palata vieli tivolitunnelmiin. .-) Huh, tuntui että pelkästään kuppikohtaa lukiessa meni pää pyörälle. .-D Kiva että Avalle löytyi omaa tekemistä muiden mennessä kummitusjunaan. Onneksi laitevika saatiin korjattua ja pääsitte turvallisesti alas maailmanpyörästä. .-) Saat 12 penniä, ja kohotan tarpeet!

-Kasa

Nimi: Kirsikka

19.09.2019 09:17
Luku 3

"On nälkä!" Shira naukui ja hyppäsi sängylle istumaan Kirsikan viereen. "Mennäänpä katsomaan mitä on." Kirsikka huokaisi ja meni katsomaan ruokakaappia. Se oli tyhjä. "Nyt mennään kauppaan." Kirsikka sanoi. Kirsikka sitoi kengät ja avasi oven. Shira käveli rauhallisemmin kuin aikaisemmin ulos. Aurinko paistoi ja silmiä särki. Hetkessä Kirsikalle tuli kuuma. "Muista, että minulla on tämä paksu turkkini päällä!" Shira huomautti ennen kuin Kirsikka ehti sanoa sanaakaan. Kävellessään katuja pitkin Kirsikka käveli takana ja Shira edellä. Pian he pääsivät markettiin. He astuivat ovista sisään ja Kirsikka otti Shiran syliinsä. Kirsikka otti ostoskärryn ja laski Shiran sinne. "Vähän epämukava. Tai aika paljonkin." Shira valitti. "No kävele sitten." Kirsikka naurahti. Shira jäi istumaan kärryyn. Kaksikko meni ensin tuoreruokaosastolle. Siellä he ottivat punajuuren, perunan, mansikan ja naudanlihapihvin. Sitten he menivät makeisosastolle. "Voit valita kaksi namia." Kirsikka kertoi kärryssä istuvalle pennulle. "Haluan jotain kirpsakkaa ja jonkun tikkarin." Shira naukaisi. Kirsikka valitsi kirpsakan sokerimangon ja mansikkatikkarin. "Nyt valmisruokaosastolle." Kirsikka ilmoitti ja käveli sinne työntäen samalla kärryä. Kirsikka otti juustovoileivän. Sitten he menivät leivonnaisten luo ja Kirsikka otti kakun koristekirsikalla. Sitten Kirsikka otti pandanallen leluosastolla. "Tämä on sinulle. Ostan tämän juuri sinulle." Kirsikka kertoi hymyillen ja ojensi Shiralle lelun. Shira otti iloisesti uuden lelunsa vastaan ja halasi sitä. Kaksikko meni tarvikeosastolle. "Tarvitset makuualustan ja tyynyjä ainakin." Kirsikka luetteli. Piankin hän löysi alennuksessa tyynykasan ja punaisen makuualustan. "Saisinko tuon rusetin ja kynsilakankin?" Shira kysyi. "No vaikka, kun on kerran pennejä." Kirsikka myöntyi ja laittoi nekin kärryyn. Kaksikko meni kassalle. "Se tekee 18 penniä." myyjä kertoi kun oli laskenut hinnat yhteen. Kirsikka antoi 18 penniä ja raahasi ostoksensa hoitolaan. Shira hyppeli vierellä innoissaan uudesta lelustaan. "Tiedätkö muuten, milloin vaihdat sitten ikääsi pikkupentuun?" Kirsikka kysyi. "Silloin kun saan kolme ikäpistettä, eli tämän tarinan jälkeen. Ja sitten voin mennä opiskelemaan kouluun." Shira kertoi. "No sinä sitten kohta aloitatkin koulun." Kirsikka sanoi iloisena kisunsa kehittymisestä. "Voi vitsit, mitä menin sanomaan..." Shira kuiskasi niin hiljaa ettei Kirsikka kuullut. Käveltyään loppumatkan hoitolaan ja mentyä huoneeseen sisään Kirsikka levitti tavaransa, syötävät ruokakaappiin, makuualusen ja tyynyt Shiran omaan nurkkaan ja kynsilakan ja rusetin kaappiin. Kirsikka ojensi Shiralle mansikan. "Mentäisiinkö ulos? Nyt on hyvä sää leikkiä syksyn tippuneissa lehdissä." Kirsikka kysyi huomattuaan ikkunasta syksyn lämpimiä värejä leijailevan. "Joo! Mutta mikä on syksy?" Shira ihmetteli mussuttaen mansikkaa. Kirsikka avasi oven. "Syksy on vuodenaika. Syksyllä lehdet alkavat tippua ja värjäytyä esimerkiksi punaiseen ja keltaiseen. Syksyllä valmistaudutaan talveen, joka on toinen vuodenaika. Sen jälkeen on kevät ja sitä seuraavana kesä, jolloin sinä synnyt." Kirsikka selitti. "Kerro lisää talvesta. Mitä varten siihen valmistaudutaan?" Shira kysyi kipittäen samalla Kirsikan perässä. "No, talvella alkaa olla vähän kylmempää ja lunta alkaa tulla." Kirsikka kertoi. "Entä mikä on lunta?" Shira jatkoi ja työnsi viimeisen mansikanpalan suuhunsa. "Se ei ole lunta, vaan lumi. Lumi on valkoista ainetta, joka on kylmää. Se on vähän kuin jäätynyttä vettä." Kirsikka kertoi. "Onko se kuin jää? Jäähän on jäätynyttä vettä." Shira kysyi ja nielaisi mansikan. "Ei ihan. Se on vaikeaa selittää. Ymmärrät sitten kun tulee talvi ja lunta alkaa satamaan." Kirsikka vastasi. "Miksi nyt sanoit lunta jos se ei ole oikea sana siihen?" Shira kysyi ihmeissään ja katsoi tuimasti hoitajaansa. "Ehei, lumi on sanan perusmuoto ja lunta on sen no, muotoiltu muoto, tai miten se nyt sanotaankaan." Kirsikka naurahti. Kaksikko pääsi ulos. Kirsikka löysi pudonneita värikkäitä lehtiä ja kasasi ne kasaksi. "Voit kieriskellä tuossa." Kirsikka kertoi ja Shira hyppäsi kasaan innoissaan. "Vau, tämä on kivaa!" Shira kiljaisi innoissaan ja heitteli lehtiä ilmaan. Sitten Shira alkoi kaivaa tunnelia lehtiin. *Käynpäs nopeasti marketissa ostamassa Shiralle vihkon ja kynän.* Kirsikka päätti ja juoksi äkkiä pois Shiran huomaamatta kun temmelsi. Kirsikka saapui markettiin ja meni sesonkiosastolle, jossa hän meni koulutarvikkeiden luo. Kirsikka katsoi hienoa tummansinistä kukkavihkoa ja kynää. Ne maksoivat kolme penniä. *Ostan nämä.* Kirsikka päätti ja meni kassalle. Maksettuaan ostokset hän kiiruhti takaisin hoitolaan. Shiraa ei enää näkynyt lehtien luona ja tunneli oli sortunut. *Ei olisi kannattanut jättää pentua yksin.* Kirsikka katui. "Shiraa, Shira tule esiin!" hän kutsui. Lehtikasasta hyppäsi esiin Shira. "Yllätys!" Shira kiljaisi riemusta ja juoksi Kirsikan jalkoihin. "Missä sinä olit? Huomasin että lähdit, mutta en tiedä mihin." Shira kysyi. "Kävin ostamassa koulutarvikkeita sinulle." Kirsikka kertoi ja näytti vihkoa ja kynää. Shira katsoi sitä oudoksuen. Sitten hän huokaisi ja otti tavarat käpäliinsä. "Huomenna sitten kouluun." Kirsikka jatkoi hymyillen ja meni ovelle Shira kipittäen pian perässä. Sitten he menivät huoneelle ja nukkumaan.

//Seuraavana päivänä//

"Herätys pikkuinen. Tänään kouluun." Kirsikka kertoi herättäen Shiran. "Hrr." Shira äännähti ja nousi ylös. Kaksikko teki aamutoimeet, ottivat mukaan vihkon ja kynän ja sitten he lähtivät kävelemään kohti koulua. Koulu oli valkovaaleanpunainen rakennus, jossa myös opetellaan taitoja. Kaksikko käveli keltaiset kiviportaat ylös ja katselivat hyvin hoidettua vihreää nurmea. Portaat ylös päästyään he jatkoivat kivipolkua pitkin vaaleanpunaiselle ovelle, jonka Kirsikka avasi. "Kouluun ei saa mennä hoitajia." Shira kertoi. "Selvä. No, hyvää koulupäivää!" Kirsikka toivotti ja käveli pois. Shira meni sisälle ja sulki oven perässään. Vilkaistuaan viimeisen kerran taakseen Kirsikka palasi takaisin hoitolaan.

--------------------------------------------------------- -------------------------

Tarpeet:

Shira:
+Liikuntatarve

+Nälkätarve (mansikka)
+Leikkimistarve
+Unitarve

//tämän hoitotarinan jälkeen alkaa Shiran koulupäiväkirja, joka kertoo Shiran koulupäivistä. Koulupäiväkirja kestää koulun ajan. Luulen kyllä, etten luovu normitarinoista niiden ajaksi mutta niistä tulee varmaan paljon lyhyempiä//

Vastaus:

Shiran pitäisi tehdä kansalaisaloite Marketin ostoskärryjen pehmentämisestä. .-D Hauskaa miten Shira tuntuu olevan tietoinen siitä että hänestä kirjoitetaan tarinoita joista sitten saa ikäpisteitä. .-D Tykkäsin miten selitit pennulle lumi-asiaa, pikkuinen on ilmeisesti siinä iässä kun kaikkea pitää kysellä. Millainenkohan Shiran eka koulupäivä mahtaa ollakaan?! Saat 17 penniä, ja kohotan tarpeet. .-)

-Kasa

Nimi: Kirsikka

15.09.2019 17:14
Luku 2

Kirsikka istuskeli sängyssä katsoen uinuvaa pentua. *Onpas ihana pentu.* Kirsikka ajatteli. Shira heräsi, eipä ollut pitkät unet. "Minä haluan kävelylle." Shira ilmoitti haukotellen. "Mennään sitten." Kirsikka suostui ja käveli ovelle Shira perässä. Kirsikka avasi oven ja Shira ampaisi ulos uutta intoa hihkuen. "Tule jo! En jaksa odottaa!" Shira naukui. Kirsikka käveli rauhallisesti Shiran luo. "Eipäs nyt hätäillä." Kirsikka rauhoitteli. Kaksikko lähti ulos ulko-ovista. Sade oli lakannut, mutta kuralätäköitä näkyi ja maa oli märkää. Shira loikki kuralätäkön luo ihmeissään. Hän haisteli sitä hetken ja sitten hyppäsi siihen kuraa lennättäen ja ilosta kiljaisten. Kirsikka hymähti ja katseli temmeltävää pentua. Sitten Shira juoksi takaisin Kirsikan luo.
"Mikä tuo on?" Shira kysyi silmät lautasen kokoisina.
"Kuralätäkkö. Syntyy kun alkaa sade." Kirsikka kertoi. "Haluan nyt sisälle!" Shira ilmoitti ja juoksi ulko-ovelle takaisin. *Aika lyhyt hetki ulkona.* Kirsikka ajatteli huvittuneena, mutta käveli Shiran perässä ovelle. Silloin Kirsikka huomasi Shiran olevan ihan kurassa. "Shira, sinun pitää mennä kylpyyn. Olet ihan likainen." Kirsikka sanoi. "Tiedätkö missä kylpyhuone on?" "Tiedän, mutta en kerro, sillä kylpy on hirveää!" Shira naukui vastaukseksi. "Saat jotain mitä tahdot, jos käyt kylvyssä!" Kirsikka sanoi turhautuneena.
"Jos saan kirjoittaa Mouruseen yhden jutun." Shira sanoi ovelasti.
"Mikä Mourunen on?" Kirsikka kysyi. "Mouruposken ikioma lehti! Etkö sinä tiennyt?" Shira kysyi ihmeissään. Kirsikka nyökkäsi. "No jos suostut kylpyyn niin olkoon." Kirsikka myöntyi ja nosti Shiran syliinsä. Hän avasi oven ja astui sisään. Shira näytti tietä kylpyhuoneeseen osoittamalla käpälällään minne mennä. Vihdoinkin kaksikko pääsi ovelle ja Kirsikka avasi sen. Eteen avautui iso kylpyhuone, missä oli kaikki tarvittava. Kirsikka juoksi ammeen luo, laski Shiran siihen ja avasi vesihanan.
"Ei!" Shira vinkui.
Kirsikka otti hoitolan yhteisen shampoopullon ja lorautti vähän shampoota ammeeseen. Sitten hän alkoi hieroa Shiraa pessen samalla kuran pois. Kun kaikki kura oli lähtenyt, Kirsikka haki pyyheen ja kääri pennun. Kirsikka kuivasi Shiran ja päästi prnnun jalkeille. Kirsikka heitti pesuun pyyhkeen, otti harjan ja harjasi Shiran turkkia. "Nyt olet valmis." Kirsikka ilmoitti kun harjauskin oli tehty ja heitti ylimääräiset karvat roskiin. Shira oli nyt putipuhdas. "Eiii, en pysty liikkumaan, minun pitää olla likainen!" Shira valitti. Kirsikka nosti pennun syliinsä ja käveli kylppäristä pois.
"Mistä pääset kirjoittamaan Mouruseen?" Kirsikka kysyi Shiralta.
"Menen yksin." Shira maukui.
"Et kyllä mene." Kirsikka torui.
"Kylläpä menen." Shira naukui ylimielisesti ja juoksi karkuun. Kirsikka juoksi perässä. Hän sai nopeasti pikkupennun kiinni, mutta yhtäkkiä Shira kääntyi ja meni ruusupensaaseen. Kirsikka etsi valkoharmaata turkkia, mutta se oli hävinnyt ruusuista. Kirsikka luovutti ja katsoi takaisin käytävään. Shira viiletti eteenpäin ja Kirsikka pinkaisi taas juoksuun. Shira kääntyi ja ahtautui hiirenkolosta sisään. *Voi vitsit kun Shiran on vielä niin pienikokoinen.* Kirsikka ajatteli turhautuneena. Kirsikka kurkisti vielä toiveikkana hiirenkolosta sisään, mutta Shiraa ei enää näkynyt. Ärtyneenä Kirsikka palasi huoneelleen. *Muista että hän on vielä pentu.* hän rauhoitti itseään kävellessään huoneelle.

***
Kirsikka istui yksin huoneellaan. Oli kulunut jo jonkin aikaa. *Tuleekohan pentu edes takaisin?* Kirsikka ajatteli harmistuneena. Ovi aukesi ja sisään tuli Shira.
"No hei Shira! Tuo oli typerä temppu ja epäkohteliasta minua kohtaan! Sinä et saa koskaan lähteä tuolla tavoin!" Kirsikka torui Shiraa. Shira painui lyttyyn ja näytti anovan katseen Kirsikalle. Kirsikka pehmeni. "No, älä tee enää noin uudestaan." Kirsikka jatkoi.

//tuli vähän nopeammin kuin edellinen :D//

Tarpeet:

Shira:
+Hygieniatarve
+Siisteystarve
+ Liikuntatarve

Vastaus:

Shira on hassu kun hän aina tiedottaa minne haluaa mennä tai mitä tehdä, ja hoitajan on tietenkin toteutettava nämä toiveet. .-D Paitsi kylpeminen oli poikkeus, sinne Shira joutui vasten tahtoaan. On se niin kamalaa olla puhdas. .-D Olipas Mouruseen kirjoittaminen salaista kun et saanut tulla Shiran mukaan (ite kävin jo vähän stalkkimassa hänen kirjoituksiaan ,-)). Hyvä että pentu palasi kuitenkin takaisin kotiin. Saat 12 penniä, ja kohotan tarpeet. .-)

-Kasa

©2019 Kissahoitola Mouruposki - suntuubi.com