Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK



Tähän vieraskirjaan kirjoitetaan kaikki tarinat, kuten tavalliset hoitotarinat, taitotarinat, kerhotarinat, matkatarinat ja sen sellaiset.

Ennen tarinan lähettämistä sinun kannattaa kopioida se varmuuden vuoksi, jos vaikka nettisi sekoaa tai jotain muuta ilkeää tapahtuu, eikä tarinan lähetys onnistu.

Huom. Muistathan, ettet saa laittaa uutta hoitotarinaa ennen kuin edellinen on arvosteltu! Muuten joudut jäähylle hetkeksi aikaa.

 1  2  3  4  5  6  7  > >>  [ Kirjoita ]

Nimi: Hani

07.12.2017 11:41
Tuhisen hiljaa Hanin sängyllä ja alan venyttelemään. Kynsin hiukan peittoa ja raotan silmiäni. Hani oli lähtenyt käymään jossain ,joten koko talo on nyt minun. Loikkaan alas sängyltä ja purisen, kävellessäni ikkunalle. Loikkaan ikkunan luo ja katson ulos. Avaan ikkunan ja loikkaan lumesta peittyneelle nurmelle. Kävelen ensin hölmösti, lumen kastaessa tassujani. Kävelen karun lehtipuun luo ja katson ylös puun latvaan. Suuret lumihiutaleet alkaa tupruttaa taivaalta ja tuulen puuska sulkee ikkunan ja säpsähdän ikkunan paiskautuessa kiinni.
Lähden kävelemään eteen päin ja häntäni heiluu tasaiseen tahtiin edes takas. Näen vaalean kissan hahmon kauempana ja lähden juoksemaan kissaa kohti. "Hei Niilo!" Naukaisen ja kompastun jalkaani ja teen kuperkeikan. Jään katsomaan taivasta ja makaan selälkäni. Nousen ja katson Niiloa ja hymyilen. "Mitä sinö täällä teet?" Niilo kysyy minulta ja katsoo minua hymyillen. "Tulin ulkoilemaan." Vastaan Niilon kysymykseen ja tökkään Niiloa tassullani leikkisästi. Alamme leikkimään jotain ja aikaa kuluu.
Illan hämärtyessä lopetamme leikit ja keskustelemme matkalla kotiin. Käännyn kotini suuntaan ja lähden juoksemaan kun Niilo lähtee kotiinsa. Juoksen ikkunan luo ja koitan avata sitä. Ikkuna on kiinni.
Raavin ikkunaa, ja Hani tulee avaamaan ikkunan. Loikkaan suoraan sisään Haninin syliin. Juttelimme ja aloimme katsomaan jotain leffaa.

+liikkumistarve
+sosiaalitarve (Vai olikos se?:D)

Vastaus:

Mörkö on noissa Kamin tarinoissa vieraillut niin paljon viime aikoina että oli kiva saada kerrontaa nyt myös Mörön näkökulmasta. .-) Mörkö ja Niilo kohtasivatkin jälleen ja leikkivät koko päivän yhdessä. Hyvä että olit palannut huoneeseenne illalla, muuten olisi Mörkö saattanut jäädä ulos! Saat 3 penniä, ja kohotan tarpeet. .-)

-Kasa

Nimi: Kami

06.12.2017 18:49
+liikkumistarve
+Unitarve

Nimi: Kami

06.12.2017 18:46
Jälleen uutena aamuna herätessäni tunsin pörröisen kissan lapani päällä, nousin istumaan sängylle ja katsoin karvakasaa joka makasi vierelläni. Annoin Niilon nukkua ja nousin ylös, laitoin peiton kissan päälle, joka hymyili lempeästi unissaan. Kävelin sekaiseen kylpyhuoneeseen, ja aloin ajankuluksi järjestellä ympäriinsä olevia pulloja ja muita siivous tavaroita. Nostelin suihkepulloja hyllylle, ja saippua ja shampoo pulloja kaappiin, Nostan viimeisen pullon hyllylle, ja kävelen takaisin makuuhuoneeseen, Otan pediltäni vaatteeni ja kävelen takasin kylpyhuoneeseen vaihtamaan ne. Kun olen valmis vaatteidenvaihdon kanssa, lasken yöpukuni pedille kissan viereen, ja menen keittiön puolelle, teen itselleni voileivän, ja istuudun keittiön pöydän ääreen ja mutustan leipääni. Juuri kun olen saanut syötyä leipäni, kuulen askelia ja näen kuinka uninen kissa tallustelee horjuen luokseni ja hyppää syliini lepäämään, hymyilen tuolle ja silitän tuon sileää turkkia kunnes kolli alkaa kehrätä hiljaa. Nousen seisomaan kissa sylissäni ja kävelen takaisin makuuhuoneeseen ja lasken tuon takaisin sängylle. Alan kerätä lattialta leluja laatikkoon, sillä välin väsynyt kissa tuijotti minua sängyn reunalta. Kun olin vihdoin siivonnut koko huoneemme, kissa olikin jo venytellyt ja heräillyt ja katsoi minua pirteänä. Kysyin tuolta haluaisiko tuo lähteä kanssani markettiin katselemaan leluja, tuo innostui ja hyppäsi kohti ovea. Sanoin kuitenkin että emme ostaisi tällä kertaa mitään, vaan katselisi vaan leluja. Tuo nyökkäsi ja hyppi ulos huoneesta, menimme lumiselle tielle ja kävelimme sinertävän taivaan alla, josta tuprutteli pieniä lumihiutaleita. Kun pääsimme marketille Niilo juoksi innoissaan sisään mutta nappasin innokkaan kollin kainalooni, jottei tuo häiritsisi muita marketissa olevia. Kävelemme leluhyllylle, ja Näen kuinka Niilon silmät hohtavat innostusta kun tuo loikkii ympäriinsä leluhyllyn alla, tuo osoittelee kaikenlaista hyllyllä ja laitan muistiin kaiken että muistaisin mitä tuo haluaisi joululahjaksi, vielä sen lisäksi mitä itse olin ostanut, katson kuinka tuo kiinnittää katseensa lelukitaraan, ja ottaa  sen alas hyllyltä katsellen sitä innoissaan, kerron tuolle että tuo voisi ehkä saada sen lahjaksi jos olisi kiltisti jouluun saakka. Tuo katsoi minua ihmeissään kunnes nyökkäsi totisena ja julisti että aikoi olla kiltein kissa koko hoitolassa. Naurahdin kissan sanoille, ja kerroin että lähtisimme hautausmaan kautta takaisin hoitolaan, tuo nyökkäsi ja nostin tuon syliini kävellen pois marketista. Lähdimme kävelemään pihan poikki kohti hautausmaata. Näen kuinka musta kissa juoksee kiviaidan päällä hautausmaalle, ja hetken päästä tuota seuraa valko- harmaa- oranssikuvioisen kissa. Tunnistan kissat Niilon kavereiksi Aamuksi ja Mörköksi, ennen kun ehdin mitään sanoa näen kuinka Niilo kiitää ystäviensä perään kohti hautausmaata, huokaan syvään ja lähden juoksemaan noiden perään, kun pääsen hautausmaalle, tuo paikka on ihan tyhjä ja hiljainen, oletan että kissat ovat minua piilossa. Katselin hautoja joiden hieman jäinen pinta kimalsi auringonvalossa. Kuulen rapinaa ja kaivan puskaa josta rapina kuului pian kuitenkin äkäinen aikuinen kissa juoksee pois, tunnen itseni tyhmäksi, kunnes kuulen naurua ja kun käännyn näen kuinka kolme kissa nuorukaista nauraa täyttä kurkkua takanani hautakiven päällä, alan itsekin nauraa, ja kysyn pennuilta haluaisivatko nuo tulla joku päivä huoneeseemme vaikkapa syömään herkkuja tai leikkimään, nuo miettivät hetken mutta nyökkäävät sitten, Niilo hyvästelee ystävänsä jotka juoksevat hilpeinä metsään. Lähdimme niilon kanssa takaisin hoitolalle päin, kunnes Niilo huomaa tiellä nuoren kissan pennun, tuo makaa maassa väsyneenä, ja vaikuttaa olevan adoption kissoja. Kävelen pennun luo, joka on unessa, oletan että tuo oli lähtenyt leikkimään mutta väsynyt kesken kaiken, nostan kissanpennun syliini, ja käännyn kävelemään kohti adoptiota, pentu alkaa heräillä ja katsoo minua ihmeissään hymyilen tuolle ja kun pääsemme adoption ovelle lasken tuon maahan ja käsken tuon mennä sisälle ettei tuo jäädy. Hyvästelemme pennun, ja käännymme takaisin. Kun kävelemme pitkin avointa tietä katselemme kuinka punertava aurinko laskee kylmänä iltana, ja olemme iloisia kun pääsemme vihdoin lämpimään hoitolaan, ja omaan huoneeseen, avaan television ja Niilo ehdottaa jos katsomme elokuvaa joten avaan jonkun kissa elokuvan ja katselemme sitä pari tuntia, kunnes kello on jo paljon ja olemme kirjaimellisesti nukahtaneet toistemme syleihin, pimeässä huoneessa kulkee lämmin ilmavirta sillä välin kun kaksi kissan siluettia istuu ikkunalaudallamme. 

Vastaus:

Niilo oli vähän uninen aamulla, mutta virkenihän se kissa lopulta ja oli taas valmis menoon! Lelujen katselu taisi olla mieluista, suloista miten Niilo julisti olevansa hoitolan kiltein kissa saadakseen toivomansa kitaran lahjaksi. .-3 Niilo näki jälleen kavereitaankin, vai on Aamukin nyt liittynyt Mörön kanssa kuljeskelemaan hautausmaan lähistöllä. Olisi tosiaan kiva jos kissat kokoontuisivat joskus tekemään jotain. .-) Saat 14 penniä, ja kohotan tarpeet!

-Kasa

Nimi: Kami

05.12.2017 18:04
Niilon Nk 
Aamulla noustuani hyppäsin innoissani pediltä alas ja pyöriskelin hetken ympyrää odottaen että kami herää. Siihen ei kylläkään kauan mennyt, kun väsynyt hoitaja nousi pediltä, tuo hymyili minulle, ja taisi tietääkkin että oli aika lähteä näytelmäkerhoon taas vaihteeksi. Katson kun tuo nousi pediltä ja nosti minut syliinsä, kävelimme kylpyhuoneeseen, tuo laski minut kylpyammeen reunalle, ja täytti ammeen vedellä, ja kaatoi joukkoon hieman saippuaa, ja sillä välillä kun Kami vaahdotti kylpyä astelin vessalaatikon luo ja tein tarpeeni. Kami nosti minut uudelleen ja laski minut vaahtoiseen ammeeseen, tuo hieroi saippuaa turkkiini, ja irrotti edelliseltä hautausmaa retkeltä jääneitä kura läiskiä tassuista ja turkistani. Aikaa meni jonkun verran, mutta kun nousin ammeesta, turkkini oli märkä mutta kiiltävän puhdas. Kami nappasi oven suusta pyyhkeen ja kuivasi märkä turkkiani, kuivattuaan turkkini oli pörröinen, joten Kami vielä harjasi sen. Kun astuin ulos kylpyhuoneesta turkkini oli puhtaampi kun koskaan, ja olin valmis lähtemään näytelmäkerhoon. Kami siivosi kaikki maahan jääneet lelut, ja nyökkäsi minulle, kun lähdimme ovesta ulos. Kävelimme jäistä polkua pitkin, katselin sinertävää taivasta joka oli monesta päivästä kerrankin pilvetön. Kun saavuimme näytelmäkerholle, hyvästelin Kamin ja astuin sisään. Näen tuttuja kissoja, huomaan ystäväni Aamun ja juoksen tuon luo tervehtien tuota iloisena, jutustelemme jotain hetken, kunnes alamme nousta lavalle. Katselen rooliasuja kunnes astelen muiden viereen, menen aamun luo ja käymme yhdessä läpi rooleja, ja kuuntelen hymyillen kun aamu käy roolejaan läpi, ja alan toistamaan omia roolejani, aamu opastaa minua eläytymään rooliin, ja kokeilen uudelleen. Melkein koko aika menee roolien harjoitteluun, ja alamme vielä loppuajalla kokeilemaan rooliasuja jotta pääsemme ensikerralla aloittamaan näyttelemisen. Hyvästelen iloisena aamun ja muut näytelmäkerholaiset, kun lähden ulos rakennuksesta. Huomaan ystäväni mörkön odottamassa minua "Mörköö!" Hypähdän tuon luo huudahtaen iloisena, vaikka olen tottunut näkemään tämän joka päivä. Juttelemme hetken aikaa, ja kävelemme yhdessä kohti kotia, ja kerron tuolle kaikkea mitä teimme näytelmäkerhossa, kun palaamme hoitolalle, hyvästelen myös mörkön, ja tassuttelen sisään huoneeseemme, Kami on jo minua vastassa ja loikkaan tuon syliin alkaen selittää kaikkea mitä päivän aikana oli tapahtunut, hymyilen tuolle, kun loikkaan alas ja tallustelen keittiöön, Kami jää huoneeseen tietokoneelleen, ja alan itse lukea pöydältä löytämääni sarjakuvaa. 
+Liikkumistarve 
+Siisteystarve 
+Mitä ikinä näytelmäkerhosta saakaan :D 

Vastaus:

Niilo pääsikin oikein kunnolliseen puhdistustuokioon jossa lähti aiemman hautausmaareissun liatkin tassuista. .-) Onpa kiva että Niilon kaveri Aamu on samassa kerhossa, kissoilla vaikutti olleen hauskaa rooliasioihin eläytyessään. .-) Mörköäkin nähtiin jälleen, onpas tuo kissa salaperäinen kun aina liikuskelee yksinään ulkosalla. Saat 7 penniä ja kerhomerkin, ja kohotan myös tarpeet. .-)

-Kasa

Nimi: Kami

05.12.2017 12:04
Niilon Nk
~
Nousen Kamin viereltä aikaisin aamulla, ja hyppään alas sängystä, ja tassuttelen ympäriinsä, Nousen pienen hyllykön päälle, ja alan peseytyä. Kuitenkin hetken päästä hypähdän alas ja hiivin ulos raollaan olevasta ulko-ovesta. Tallustelen lumista tietä pitkin ja tervehdin ohi meneviä kissoja. Näen kauempana istuvan mustan kissan, ja tunnistan tuon mörköksi, en ole kauhean sosiaalinen tai tykkää muista, mutta olen aina pitänyt mörköstä, tassuttelen mustan kissan luo, ja pusken tuota hieman, kun tuo havahtuu atteistaan ja ja kääntyy minua kohti hymyillen, ja hymyilen tuolle takaisin. Ehdotan toverilleni jos tuo haluisi mennä kanssani kävelylle, tuo vastaa myöntävästi, ja lähdemme rauhallisesti kävellen kohti hautausmaata, taas jälleen kerran. Tassuttelemme hautausmaan portille ja astelemme sisään portista, ja kävelemme pitkin hieman kapeita hautausmaan polkuja. Puut rapisevat tuulen mukana, taivaalta tipahtelee lumihiutaleita, ja hautakivet kimaltavat auringonvalossa. Maassa on jäätä, joka tekee poluista liukkaat joten kävelemme varoen. Näemme kauempana hoitajien ja kissojen siluetteja, jotka laskevat kynttilöitä haudoille. Turkkimme ovat huurteisia ja päätämme palata, lähdemme juoksemaan kilpaa kohti hoitolaa, tiemme eroavat hoitolassa ja juoksen huoneeseen, ja loikkaan Kamin vierelle, samaan kohtaan mistä päivä alkoi.
~
Kamin Nk :
Nousen ylös pediltäni ja katson vieressäni istuvaa kissaa, hymyilen kamille ja nousen ylös. Vähän ajan päästä, kun olin tehnyt kaiken tarvittavan otan lelukopasta lankakerän ja heitän sen ilmaan, Niilo hyppää ilmaan ja lyö sen seinää päin, ja juoksee sen perään, ja nappaa sen hampaisiinsa, laittaen kerän takaisin koppaan, ja nappaa sieltä koripallon lankakerän tilalle, Niilo pomputteli palloapalloa muutama kymmen minuuttia, ja väsyi sen jälkeen, nukahtaen lattialle, laitan pallon takaisin koriin, ja nostan niilon pedille lepäämään, ja lähden itse lenkille.
~
+Leikkimistarve
+liikkumistarve
+Unitarve

Vastaus:

Kaikkea se Niilo ehtikin tekemään ennen heräämistäsi! Hautausmaa tuntuu olevan kissalle mieluinen paikka, kun Niilo kävi siellä taas. Mörköäkin nähtiin jälleen, kaksikostahan voisi tulla vaikka ystäviä. .-) Mahtoikohan Niilon väsymys johtua pelkistä palloleikeistä vai oliko aamuisella reissulla jotain tekemistä asian kanssa. .-D Saat 6 penniä, ja kohotan tarpeet. .-)

-Kasa

Nimi: Kami

30.11.2017 09:14
Raottaen silmiäni kylmänä alkutalven aamuna, ja katsahdan sivulle näen siluetin kaapin päällä pelästyn että siluetti kuuluisi ulkopuoliselle kissalle, joten pomppasin ylös sängystä ja kurottauduin kohti kaappia, ja yhtäkkiä musta kissa loikkaa kasvoilleni, ja juoksee raollaan olevasta oviaukosta ulos. Kaadun maahan ja jään katsomaan kissan perään näen Niilon astelevan ovesta sisään, katson kissaaja huomaan että tuo kantaa suussaan jotain, kysyn nuorelta kollilta mitä tuo kantoi mukanaan, ja tuo laski pienen lehden maahan, haistoin heti voimakkaan mintun tuoksun, ja repäisin lehden maasta, mutta onnekseni se oli tavallista minttua, Kolli katsoi minua vihaisena "Miksi otit lehteni?" Tuo sähisi, huokaisin ja laskin lehden maahan, epäilen että kolli oli hakenut sen jostain puutarhasta. Nostin kollin, jonka suussa oli voimakkaan tuoksuinen lehti, ja kannoin tämän keittiöön, tuo ei suostunut syömään joten otin käsiini harjan ja aloin sukimaan tuota, samalla kun kiukkuinen kolli katsoi muualle päin. Kun tuon turkki oli sileä ja siisti, nostin tuon kainalooni, ja astelin ulos, laskin tuon kostealle maalle, ja kysäisin haluaisiko tuo käydä hautausmaalla, tuo kääntyi vähän pirteämmän näköisenä minuun, hymähti ja lähti tassuttelemaan kohti hautausmaata.
~
Palattuamme hautausmaalta, huomaamme kun musta kissa astelee tiellä, tunnistan kissan aamuiseksi kissaksi, sekä myös yhden hoitajan kissaksi mörköksi, kissa nyökähti tervehdykseksi ja jatkoi matkaa, kun me astelimme hoitolaan, päästyämme huoneeseen, laskin niilon sänhylle ja huomasin kun tuo meni veltoksi, tajusin että tuo oli jo nukahtanut, käperryin itse kehräävän kollin viereen.
~
Toivottavasti tää otetaan, koska kuulemma mut erotetaan jos en tee tarinaa marraskuun aikana ja tänään on viimeinen päivä.
~
+liikuntatarve
+unitarve

Vastaus:

Hyvin ehdit kirjoittaa tarinan, mukavaa että olet palannut! Mörköpäs on kumma hiippari kun oli tullut huoneeseenne nukkuessasi. .-o Niilo vähän pahastui kun veit hänen lehtensä, mutta kävelylenkki ulkona sai kissan onneksi paremmalle mielelle. .-) Saat 5 penniä, ja kohotan tarpeet!

-Kasa

Nimi: Noora

19.11.2017 09:59
Kauppareissu


Pikkuruinen, tai ei enään ihan niin pikkuruinen, kissa hyppäsi ammeen reunalle ja siitä ammeeseen vesi pärskähtäen. Eikä ollut mikään ihme, etteikö minunkin päälleni vettä olisi pärskähtänyt.
"Yäk!" kiljaisin nauraen samalla. Vettä oli juuri sopivasti pennun pulikoitavaksi.
"Onko kivaa?" kysyin pennun räiskiessä ja roiskiessa ammeessa.
"Joo!" tämä huusi räiskäyttäen vettä päälleni.
"Heeii!!" nauroin ja raiskäytin takaisin. Pentu ravisteli itseään rivakasti ja jatkoi pulikointiaan. Ace oli jäänyt huoneeseen nukkumaan, vaikka kello oli jo yksitoista, noh, sillä oli hyvät unen lahjat toisinkuin toisilla, jotka pomppasivat jo kuudelta pystyyn.

Pian pikku pennun karva kiilsi. Laitoin rusetin vielä Mocan korvaan ja valmis!
"Ootpa sä nätti!" Hihkuin ja nappasin kuvan instagramiin.
"HEEI!" Mocca kiljahti ja hyppäsi kimppuuni. Minä kuitenkin väistin ja Mocca lensi rähmälleen maahan.
"Auts" kissa vinkaisi ja alkoi pestä naamaansa. Minä kikatin hiljaa vieressä. Nostin pennun syliini ja lähdin huoneesta. Laitoin oven kiinni perässäni.

Astuessani huoneeseen oli Ace jo hereillä pesemässä naamaansa. Kuulin Mocan mahan murisevan.
"Voidaanko me ottaa mun suklaadonitsi puoliksi?" Ace aneli silmät suurina.
"Yksi neljäs osa molemille" lupasin näille ja pennut alkoivat hihkua. Menin leikkaamaan donitsista molemmille yksi neljäs osa palat. Mocca ja Ace rynnistivät luokseni ja annoin pennuille omat osansa. Ne alkoivat heti mussuttamaan osuuttaan. Hymyilin näille. Ehkä olisi hyvä idea ottaa Mocalta rusetti pois?
"Mocca, otetaanko toi rusetti sulta pois?" Kysyin ja kissa nyökkäsi. Nappasin rusetin pois ja vein olohuoneen pöydälle.
"Mennäänkö Markettiin pennut?" Kysyin pennuilta, jotka juoksivat suklaasuineen ympäri huonettani.
"Joo!" Ace hihkaisi ja pysähtyi, kuin seinään. Mocca -joka juoksi Acen takana- törmäsi Aceen. Kikatin hiljaa ja kävin hakemassa paperia. Pyyhin molempien suut ja sitten hoputin pikkupennut liilalle ovelle. Puin takin päälleni ja kietaisin harmaan, muhkean kaulaliinani kaulaan. Sitten vielä harmaat lapaset ja valkoinen tupsupipo. Valmista tuli. Nappasin pennit ja kännykän taskuuni. Avasin oven ja pennut astelivivat käytävään. Juuri, kun olin sulkemassa ovea, muistin avaimet! Juoksin nopeasti sisään ja kahmaisin avaimet vielä taskuuni. Kenkiä en ehtinyt riisua, mutta eipä se paljoa haitannutkaan. Kissat olivat jo hissin luona ja Mocca pomppasi painamaan alaspäin nappia. Juoksin kissojen luokse ja hissi saapui. Me kaikki astuimme sisään ja sisällä Ace painoi ykkoskerroksen nappia. Hissi lähti liikkeelle.

Pian se saapui määränpäähänsä ja harmaat liukuovet avautuivat paljastaen sievän aulan, jossa nainen istui katsellen tietokonettaan. Kävelimme ulos ja sitten suuntasin kohti Markettia. Matkalla pennut tutkivat mistä eri materiaaleista Mouruposken lähipiiriä oli rakennettu. He tunnistivat ainakin asfaltin, tiilet ja puun.

"Perillä!" Hihkaisin ja astuin Markettiin sisälle. Pennut seurasivat ihan minun kintereilläni sisään. Acen silmät levisivät ihmetyksestä lautasen kokoisiksi.
"Ompa paljon tavaraa!" Ace henkäisi ja joutui istuutua, jottei kaatuisi.
"Tulkaas, mennään ensin vaikka hygieniaosastolle" sanoin pontevasti ja lähdin sinne. Ace ja Mocca seurasivat perässä vilkuillen ympärillensä. Seuraavaksi tulikin vastaan se etsimämme hygieniaosasto ja nappasin sieltä pyyhkeen.
"Tää me ostetaan sulle Ace" sanoin ja laitoin sen koriin. Sininen pyyhe oli samanlainen mikä Mocalla oli, pehmeä, lämmin ja pörröinen. Ace olikin kadonnut jo jonnekkin yhdessä Mocan kanssa, joten kohautin vain harteitani. Kävelin käytävän toiseen päähän ja sieltä ilmestyivätkin jo Mocca ja Ace.
"Saanko mä tän!?" Ace huusi tökkien kumikalaa.
"Noh, ota se tän kerran" myönnyin kävellessäni pentujen luo. Laskin sen koriin ja matka Marketissa jatkui. Seuraavaksi tulimme herkkuhyllylle. Ace pinkaisi Mocca kintereillään kaupan toiseenpäähän ja kisut jäivät tuijottamaan jotakin vihreää. Kävelin heidän luokseen ja jäin katsomaan mitä kissat himoitsivat. Kissanminttua. Anovat katseet kääntyivät minuun.
"Selvä selvä! Saatte sen muttei muuta herkkua!" Sanoin hieman tiukasti, jotta kissat uskoisivat minua. Pennut nyökkäsivät ja katsahdin ylös päin. Lapussa lukikin 'Kirpputori'. Laskin kissanmintun koriin ja katselin kirpputorin muita tavaroita. Siinä oli kiva siisteyspakkaus vain 6 penniä. Otin sen ja laskin koriin. Se olisi Mocalle.
"Tulkaa, mennään kassalle" sanoin pennuille ja ne lähtivät juoksemaan kohti kassaa.

Ladoin tavarat kassalle. Summaksi tuli 12 penniä ja meille jäi 1 penni. Hyvä saavuutus oli sekin, sillä sain säästöön edes 1 pennin. Pudotin pennin lompakkooni ja laitoin sen taskuuni. Otin ostokset ja lähdimme takaisin hoitolalle päin. Ulkona oli alkanut ripsottaa ja taivas oli tumma. Tänään voisi tulla kunnon myräkkä, mutta sitä ei voi vielä tietää varmasti. Mocca ja Ace juoksentelivat ja pomppivat jalkakäytävälle muodostuneissa pikkulätäköissä.

Pennut olivat aivan märkiä päästessämme hoitolalle. Nyt pyyhkeitä tarvittiin. Nousimme hissillä kolmoiskerrokseen ja sitten huoneeseeni.
"Pysykää siinä!" Sanoin napakasti ja juoksin hakemaan Mocan pyyhettää. Löysin sen sohvalta ja nappasin mukaani. Juoksin takaisin pentujen luo ja aloin kuivata Moccaa. Kun hänet oli kuivattu, otin Acen pyyhkeen ja aloin kuivata vastaan pyristelevää pikkupentua. Pian oli Acekin kuiva ja päästin sen leikkimään Mocan kanssa. Ne telmivät yhdessä ja leikkivät leikkitaistelua. Heitin pennuille kumikalan ja Ace lähti juoksemaan se suussaan. Mocca lähti takaa-ajoon. Yöllä pennut nukkuisivat sikeästi, se olisi takuuvarmaa!


Tarpeet Mocca & Ace:
+Leikkimistarve (Leikkivat kumikalalla ja muuta)
+Unitarve (Pelkkä Ace. Ace nukku pitkään)
+Liikuntatarve (Markettiin ja takas kävely)
+Nälkätarve (Donitsin voi poistaa, koska söin puolikkaan ja pennut 1/4 osat)

Vastaus:

Teillä ehtikin olla hetki kahdenkeskistä aikaa Mocan kanssa kun Ace on tuollainen myöhään nukkuja. .-D Pennutpa ilahtuivat Markettiin lähdöstä! Uusille ostoksille tulikin heti käyttöä kun matkan aikana kastuneet kissat kuivattiin pyyhkeellä ja uusi kumikalalelu oli kissojen leikeissä. .-) Saat 16 penniä, ja kohotan tarpeet. .-)

-Kasa

Nimi: Noora

16.11.2017 15:24
Vaihtarikissa hoiviini

Mocca ja Ace katselivat toisiaan.
"Hei. Olen Mocca" Mocca sanoi äkkiä.
"He-hei, minä olen Ace. Vaihtarikissa" Ace sanoi ja heilautti häntäänsä.
"Noh, mennäänkös tutustumaan ympäristöösi?" Kysyn ja vaihtelen painoani toiselta jalalta toiselle.
"Joo!" Vaihtarikissa Ace naukaisi jännittäen lihaksensa.
"No mennään sitten" sanoin hymyillen ja heitin takin päälleni kietaisten samalla kaulahuivin kaulaani. Lapaset vielä käteen ja hyvä tuli. Avasin oven kissoille ja ne ryntäsivät käytävään ilosta hihkuen. Vihdoinkin Mocalla oli kaveri. Nappasin vielä avaimet ja suljin oven. Juoksin pentujen perään ja painoin hissinappia. Hissi tuli hetken odottelun jälkeen ja nousimme kyytiin.
"Kumpi haluaa painaa?" Kysyin ja katselin pentuja.
"Minä!" Kuului kuin yhdestä suusta pikkukissojen naukaisu.
"Jos Ace saisi nyt painaa, niin sinä Mocca saat kun tullaan" sanon sovittelevasti ja Mocca nyökkää alakuloisena. Nostan Acen syliini ja kissa tökkää ykkös kerroksen nappia. Laskin Acen maahan ja pentu alkoi hypellä ympäri hissiä. Tirskahdin ja hissi pysähtyi. Astuin ulos ja pennut seurasivat perässä. Ne juoksivat ja hyppivät innoissaan, niillä oli varmasti kivaa.

"Tässä on Koivikkoketo" sanoin ja Ace katseli paikkaa silmät suurina.
"Istukaapa tohon vierekkäin, niin mä otan teistä kuvan" sanoin ja osoitin puunkantoa, johon paistoi kivasti aurinko. Pennut hyppäsivät siihen ja asettuivat istumaan vierekkääin. Napsaisin kuvan ja lähetin sen siskolleni. Vielä nopeasti vaihdoin sen taustakuvakseni. Sitten matkaa jatkettiin. Pennut nauroivat ja telmivät maassa yhtenä karvamöykkynä. Voi kuinka suloista se oli! Seuraava tutustumisen kohteemme olisi Naukukkula!

Pian saavuimme Naukukukkulalle. Sieltä oli huippeat näköalat kaupunkiin ja järvelle.
"Varokaa ettette kieri mäkeä alas!" Huusin pentujen perään, kun ne juoksivät ympäri ämpäri kukkulaa. Yhtäkkiä kuului mätkähdys. Juoksin pentujen luo ja huomasin kauhukseni, että Mocca oli yrittänyt kiivetä puuhun, mutta mätkähtänyt sieltä alas tasapainon pettäessä.
"Voi Mocca! Sattuko suhun?" Parahdan nostaen Mocan syliini.
"Selkään koskee vähän" naaras piipittää takaisin.
"Ace! Yllytitkö sinä Moccaa tähän?" Kysyn suuttuneena vauhtarikisulta.
"En! En varmasti!" Pentu vinkaisee ja nostaa etutassunsa antautuvasti ylös.
"Lähdetään katsomaan minimerenrantaa, se rauhoittaa mielenne" sanoin päättäväisesti ja lähdin kulkemaan sinne päin Mocca sylissäni ja Ace perässäni taapertaen.

Laskin Mocan maahan Minimerenrannalla. Meri loiski tyynisti rantahiekkaan ja aurinko loi himmeää valoaan syyspäivään. Yhtäkkiä jokin liikahti rantakivien välissä.
"Mikä tuo on?" Ace naukaisi ja katse tiukasti naulittuna kivien välissä olevaan otukseen.
"Mennää ottamaan siitä selvää!" Mocca hihkaisi ja pennut hiipivät pehmein askelin ja matalina kivien luo. Sieltä tuli esiin lisko, joka lähti vikkelää vauhtia juoksemaan pois. Pennut lähtivät seuraamaan sitä riemusta kiljahdelleen. Vihdoinkin he väsyttävät itsensä. Pian pikkuiset eivät enään jaksaneet jahdata sitä ja tulivat luokseni.
"Jatkettaas matkaa!" Mocca sanoi pontevasti ja polki tassuillaan maata.
"Mennään Punapensaspolulle, se on tässä lähellä" sanoin katsottuani netistä paikan.
"Mutta varokaa ettei siitepölyä tule silmiin, vaikken uskokkaan että sitä siellä on" varoitin pentuja ja lähdimme kohti Punapensaspolkua.

Saavuimme Punapensaspolulle vartin kävelyn tuloksena. Siellä oli kaunista.
"Wow! Täällä on kaunista!" Mocca hihkui ja pomppi ylös alas.
"Joo! Täällä on kaunista!" Ace toisti juosten ympyrää. Lähdimme kävelemään polkua pitkin pentujen kiipeillessä pikkupuissa. Eivät he kyllä pitkälle päässeet pikku kynsillä kiivetessään. Kävelimme jonkin aikaa Punapensaspolkua, kunnes päätimme kääntyä takaisin päin. Kello oli kohta puoli kolme ja olimme lähteneet keskipäivän maissa.

"Tässä on Kivinenkuratie, ei kumminkaan mennä sitä pitkälle, sillä se johtaa pois päin Mouruposkesta" sanoin jämäkästi ja pennut töllistelivät pimeähköä paikkaa.
"Mutta eihän tämä ole kivinen" Ace totesi.
"Se on joskus ollut" vastasin. Pennut rynnistivät suin päin leikkimään viileään nurmeen.

Pian molemmat kehräsivät tyytyväisinä sängyssäni. Voi niitä. Ne olivat suloisia. Turkit painettuna toisiaan vasten ja pienet hyrisevät kehräykset. Olivathan ne syöneetkin kunnolla! Nappasin siitä nopeasti kuvan ja lähetin äidille tälläisen tekstin kera: "Heippa Nata ja äiti! Olin tänään vaihtarikisu Acen ja Mocan kanssa ulkona. Pennut leikkivät ja temmelsivät ympäri ämpäri. Tuossa vieressäni ne nyt nukkuvat aivan väsähtäneinä. Terkkuin Noora, Mocca ja Ace!" Se oli hyvä ja painoin lähetä viesti lähti. "Hienoa! Toivottavasti teillä oli kiva päivä. Suukoilla Nata ja äiskä" tuli vastaus. Hymyilin ja suljin puhelimen. Vaihtarikissa oli tullut hoiviini.



Tarpeet Mocca ja Ace:
+Liikuntatarve (Ulkoilu)
+Leikkimistarve (Leikkivät ulkona keskenään)
+Unitarve (Nukkuivat tarinan lopussa)
+Nälkätarve (Mocca oli syönyt mangon (minä sain vähän vajaa puolet) ja Ace potun, ne siis voi poistaa kaapista)

Vastaus:

Ihanaa miten hyvin Mocca ja Ace tulevat toimeen, vaikka aluksi näytti vähän ujostuttavan niin pian kisut jo juoksentelivat ja leikkivät yhdessä. .-) Kiva että kävitte näyttämässä Acelle Mouruposken ympäristöä, mahtoi Mocallekin tulla päivän aikana jotain uutta vastaan! Ei mikään ihme että noin vauhdikkaan päivän päätteeksi kumpikin väsähti. .-) Saat 13 penniä, ja kohotan tarpeet!

-Kasa

Nimi: Tikkarisuu

07.11.2017 12:59
H A L L O W E E N 2 0 1 7
^^^^^^
Avasin oven. Puulattia narisi kenkieni alla kun otin pari askelta kynnyksen yli. Naamaani pöllähti tunkkainen hajupilvi.
"Huhuu?" huusin huoneeseen, saamatta kuitenkaan minkäänlaista vastausta. Huonekalut olivat paikoillaan, mutta huoneessa ei kyllä ollut ristin sielua.
Laskin reppuni ovensuuhun ja käännyin takaisin käytävälle. Minne kissat olivat mahtaneet kadota? Hitsi, siitä oli kyllä ikuisuus, kun olin viimeksi käynyt Mouruposkessa! Syyllisyys kalvoi sisustani. Mitä jos karvakattini olivat saaneet tarpeekseen ja lähteneet adoptioon?
"Tiksu!" kuului huudahdus käytävältä. Käänsin pääni vasempaan, huomaten Pian harmaantuneen naaman. Hänellä oli pyyhe lavoillaan ja suihkuhattu korviensa päällä.
"Moikka Pia, et olisi sat..--"
"Ai Tuhka ja muut? He ovat tuolla Puuhakammarissa. Juuri huomasin, kun olin tulossa suihkusta. Kiva nähdä sinuakin pitkästä aikaa!" vanhus virkkoi ja ohitti minut mennäkseen Anytimen huoneeseen.
"Samoin, samoin, sano Anylle terveisiä", mumisin suunnaten kohti Puuhakammaria. Älkää olko vihaisia, älkää olko vihaisia...

"Missä sinä olet ollut?" rääkyi Ella.
"Sanoin jo anteeksi! Koulussa on riittänyt kiireitä..." sanoin vältellen kiiluvien silmien tuohtunutta katsetta. Nugetti näytti eniten pettyneeltä. Olin hylännyt sen jo monesti aiemminkin. Silmiini nousi kyyneleitä.
"Olen oikeasti tosi tosi tosi tosi pahoillani, etten ole käynyt koko syksynä täällä!"
"Kesäfestarit, Tiksu, kesäfestarit. Silloin kävit viimeksi meidän luonamme", Tuhka maukui hiljaa. Siitäkään en ollut kirjoittanut hoitopäiväkirjaani, hups...
"Siitä on tosi kauan, tiedän", sanoin hiljaa päätäni riiputtaen. Oli hetken hiljaista, mutta sitten kissat kuin yksissä tuumin tulivat halaamaan minua Puuhakammarin sohvalla. Nugetti puski päällään poskeani, joka paloi punaisena häpeästä.
"Nyt olet täällä, se on tärkeintä, eiks je?" kolli sanoi pehmeästi. Nyökäytin päätäni päästäen itkuisen naurunpyrskähdyksen. Ainakin olin tällä kerralla uskaltanut tulla takaisin.
"Voidaanko me tehdä tänään jotain kivaa, sen kunniaksi että olet täällä?" Ella kysyi, selkeästi rauhoittuneena.
"Totta kai! Mitä haluaisitte tehdä?" kysyin helpottuneena saamastani reaktiosta.
"Markettiin, markettiin, mennään tänään markettiin", Tuhka rallatteli ja muut kissat yhtyivät Mouruposken marketin tunnussävelmään.
"Okei, okei! Mennään sitten market-TIIIIIIIN", nauroin ja kampesin itseni ylös kermanvaalealta sohvalta. Huomasin samalla sohvapöydällä mustan lapun, joka oltiin koristeltu kurpitsatarroilla ja valkealla tekstillä.
"Pukukilpailu hoitajille: Suunnittele elämäsi Halloween-asu ja ota kuva. Voit voittaa huikeita Halloween-aiheisia palkintoja!" Nugetti luki. Vai että pukukilpailu. Olisi kyllä hauska viettää Halloweeniä, joten samapa se vaikka pukeutuisi.
"Olisiko tämmöiset perheen kesken pidettävät halloweenbileet mitään? Vuokrataan joku hhuuuurrrja leffa ja syödään ja juodaan hyvää", ehdotin katsoen kissoja vuorotellen.
"Joo! Joku tosi karmiva leffa sitten, en halua mitään lällyä lastenleffaa niin kuin Ella!" Tuhka naukui ja läimäisi Amazonilta kotoisin olevaa kämppistään korville.
"No sinä nyt et uskalla varmaan edes alkutekstejä katsoa, kun pelkäät niin paljon!" naaras tuhahti ja läimäisi mustaa kollia takaisin.
"Juuh elikkäs, olisiko tuo rauhoittuminen mitään?" moitin lempeästi pentuja. Olisi parempi suunnata siis Markettiin metsästämään pukuja. Taisin kyllä olla kissoille muutakin velkaa laiskottelullani.

* * *

"Joululaulut soi, vaikka on vasta lokakuu!" Tuhka mourusi tyytymättömänä. Itsekin ihmettelin kyllä joka vuosi, miten aikaisin joulutavarat täyttivät osastot ja joululaulut alkoivat raikaamaan kovaäänisistä.
"Älkääs motkottako, joulu on parasta aikaa vuodessa!" Nugetti maukui tepastellen joukon etummaisena marketin käytävillä kohti halloweenosastoa. Olettaisi kyllä, että lokakuun viimeisenä päivänä marketissa soisi "Spooky scary skeletons", eikä niinkään "Hei, tonttu-ukot hyppikää".
Kiersimme mukavuustarvikkeiden hyllyn, ja toisella puolella oli varsinainen Halloween-asusteiden aarreaitta. Jos jonkinmoista seittiä ja viittaa täyttämässä hyllyä.
Aloin vasta nyt toden teolla pohtimaan edes aavistuksen verran tulevaa asuani. Sen pitäisi lyödä kaikki ällikällä! Samassa silmäni osuivat värikkääseen kukkakruunuun. Rakastin isoja kukkia, ja hortensiat olivat yksiä suosikkejani. Tässä nimenomaisessa kruunussa niitä riittikin pinkin, sinisen ja lilan sävyissä. Hypelöin kankaisia kukkia sormet syyhyten. Niin söpö.
"Yikes, Tiksulla on hullunkiilto silmissä. Mikä se on?" Ella naukaisi kurotellen jalkaani vasten katsomaan käsissäni olevaa kukkaseppelettä.
"Tiksu näyttää ihan yksisarviselta, jos laittaa tuon päähänsä", Nugetti nauroi ja hypisteli itse kissoille tarkoitettuja pukuja. Bingo! Minustahan tulisi tänä vuonna yksisarvinen. Täydellistä.
"Aivan! Hmm... olisikohan täällä jossain yksisarvisen sarvi... kas tuossa!" hypistelin tavaroita hyllyillä, löytäen glitterillä päällystetyn yksisarvisen sarven, joka menisi täydellisesti kruunuuni.
"Voidaanko ottaa nämä?" Ella kysyi ja osoitti hännänpäällään kissojen keijupukua ja sen vieressä olevaa glittermaalisettiä. Myönnyin ilomielin. Kissanikin ansaitsivat puvut, jos kerran minäkin. Löysimme Ellalle oikean koon. Tuhka oli löytänyt maailman suloisimman lepakkopuvun, johon kuului punainen rusetti ja siivet. Nugetti taas oli ottanut kaiken ilon irti kurpitsanvärisestä turkistaan, ja ottanut sitä korostamaan kurpitsapuvun. Nugetti rakasti käyttää ruoanlaitossakin kurpitsaa, mutta noh, mitäpä ruokaa se ei rakastaisi.
Syli täynnä tavaraa tarvoin innostuneiden kattieni perässä kassalle. Olimme ottaneet pukujen lisäksi vähän halloween-juomia ja suloisia koristekurpitsoja luomaan tunnelmaa. Leffapoppareita meillä olikin kotona jo valmiiksi. Vielä pitäisi kävellä takaisin kotiin ja valita leffa, jotta spoopy iltamamme voisi alkaa.
"Tuhka, minne menet?" kysyin pikkukissalta, joka yhtäkkiä lähti ryntäämään pää kolmantena jalkana toiseen suuntaan. Pyörittelin päätäni ja laskin tavarat kassalle. Kassakissa alkoi piipata tavaroita ripeään tahtiin.
"Viisikymmentäyhdeksän penniä, tuleeko teille mu..--"
"TÄMÄ VIELÄ!" Tuhka huusi ja heitti jonkin suuren, pastellivärisen karvapallon hihnalle. Pyöräytin palleron oikein päin. Se oli suloinen pehmolammas.
"Tuhka... Oletko nyt ihan varma, sinullahan on paljon leluja", kysyin vilkaisten pikkukissan loistaviin silmiin. Ruskeiden nappien katse kovettui.
"Tahdon sen", kuului tiukka maukaisu pennun suusta. Huokaisten viitoin kassahenkilöä piippaamaan tuotteen. Kai minä olin Tuhkalle lelun velkaa.
"Jaaaa se tekisi kuusikymmentäviisi penniä. Noin, kiitos. Hauskaa Halloweeniä!" kassakissa toivotti ja ojensi minulle kuitin käteen.
"Kuuletko jo hirviöiden tulevan, Ella? MRRRÄÄYYYY!" Nugetti murisi leikillään ja lähti jahtaamaan nauravaa ja kiljuvaa Ellaa.
"Apua!" naaras kikatti ja kirmasi karkuun oranssiturkkista Marketin oville.

* * *

"Sano KHEESE!" Tuhka huusi. Poseerasin iloisen näköisenä yksisarviskostyymissäni. Salamavalo räpsähti, kun Nugetti otti kuvan. Hetken hiljaisuus laskeutui huoneeseen, kun Nugetti katsoi kamerasta tuotosta.
"Tiksun pitäisi ottaa sellainen tosi pohdiskelevan surullinen ilme! Siltähän valuu noita sateenkaarikyyneleitäkin silmistä", Ella maukui ja näytti minulle esimerkkiä ajatuksestaan. Huokaisten käänsin katseeni sivulle, hieman yläviistoon ja koitin näyttää vähän pelokkaalta.
"Joo! Lisää! Tuo on ihan mahtava", Nugetti kehui ja napsi kuvia. Lopulta lähdin vain kävelemään kameraa kohti ja nappasin sen hymyillen käteeni. Pukukilpailuun tarvittiin totta kai edustava kuva, joten olimme heittäneet oven päälle valkoisen lakanan taustakankaaksi ja olin vetänyt jos jonkinmoista poseerausta sen edessä. En silti tykännyt itseni kuvaamisesta tai kuvauttamisesta juurikaan.
"Eiköhän se riitä. Viikatkaas tuo lakana kaappiin, niin minä käyn laittamassa meidän leffaeväät valmiiksi", hoputin ja laitoin kameran pöydälle odottamaan kuvien siirtämistä. Lähdin painelemaan minijääkaappimme suuntaan ja otin verenpunaiset juomat esiin. Päätin kaataa ne lasiseen boolimaljaan. Kissat pulisivat innoissaan taitellessaan lakanaa kaappiin. Tunsin oloni hyväksi. Oli ollut hyvä idea palata Mouruposkeen kissojeni luo.
Nappasin pöydältä ostamiamme halloweenaiheisia pahvimukeja neljä kappaletta ja kannoin ne ja boolimaljan telkkarimme eteen pöydälle.
"Popparit, popparit!" Tuhka muistutti ja pomppi innoissaan ympärilläni. Sovimme mustan kollin laittavan popcornit yhteisen keittiön mikroon samalla, kun minä etsin Mauflixistä meille hyvän kauhuleffan. Tuhka lähti pinkomaan popparipussi suussaan käytävälle. Selasin haukotellen eri leffavaihtoehtoja. Piti löytää jokin pienemmillekin sopiva, mutta tarpeeksi hurja. Nugetti ja Ella hyppäsivät pommilla viereeni sohvalle.
"Toi, otetaan toi!" Ella sanoi ja osoitti tassullaan ruudulle.
"Ai tuo? Nuo elokuvat on vähän raakoja", vastasin selaten kauhuleffalistaa eteenpäin. Nugetti ja Ella väittelivät keskenään elokuvan sopivuudesta. Tuhkakin ehti tulla poppareineen takaisin, ennen kuin olimme löytäneet sopivan filmin.
"Tuon nimi on Kalman kynnet, katsotaan se", Nugetti naukaisi kyllästyneen kuuloisena. Niin sitten sovittiin.

"Eii, älä tee sitä... HYI!" Ella parkui ja piiloutui käsivarteni taakse kurkkimaan ruutua. Tuhka nauroi uhkarohkeasti, vaikka huomasin sen hännän tärisevän kauhusta.
"Hyi, tulipa hiljaista..." Nugetti kuiskasi kun raaka memento mori-kohtaus oli mennyt ohi. Elokuvan piinaava musiikki täytti koko huoneen. Yhtäkkiä ovelta kuului napakka koputus. Taisimme kaikki saada jonkinasteisen säikkyhalvauksen. Sydän hakaten laitoin elokuvan pauselle löydettyäni ensin pimeässä kaukosäätimen.
Nousin jalat puutuneina ylös sohvalta ja kävelin ovelle. Muistutin itseäni olevan ihan normaalissa maailmassa, enkä leffan avuttomien tuskankirkaisujen ympäröimänä. Nostin käteni kahvalle ja avasin oven.
"KARKKI VAI KEPPONEN?" kuului huuto ja vilkaisin alas. Ilmeisesti adoptiosta oli tullut muutama pentu kiertelemään karkin toivossa. Päällään heillä oli hienot puvut. Huomasin yhden olevan Pepsi, Veetin velipuoli. Muita en tunnistanut ainakaan pukujen takaa. Pasmat sekaisin toljotin kissoja hetken, ennen kuin sain koottua ajatukseni.
"N-no tuota, karkkihan se pitää varmaan ottaa, kun olette noin pelottavia!" sanoin hymyillen ja poistuin ruokakaapillemme etsimään jotain annettavaa. Otin salaa Ellan mansuraepurkista muutaman rakeen, sillä en löytänyt mitään parempaakaan annettavaa. Palasin keppostelijoiden luokse ja annoin kaikille kaksi. Pennut katsoivat toisiinsa innoissaan.
"HYVÄÄ HALLOWEENIÄ!" ne huusivat jälleen yhteen ääneen ja pinkuivat hihkuen käytävälle. Päätäni pyöritellen suljin oven ja valmistauduin palaamaan sohvalle. Hätkähdin, kun näin kissat aivan edessäni.
"Mekin halutaan mennä!" Ella maukui. Jopa vanhempi kissa Nugetti nyökkäsi päätään.
"Entäs leffa?"
"Se oli liian pelottava muutenkin, me halutaan vaan mennä saamaan karkkia", Tuhka sanoi. Sulin hymyyn kissojen anelevien katseiden alla. Pakkohan niiden oli päästä.
"No, laittakaapa ne puvut sitten päälle", myönnyin ja kaivoin repusta ostamamme puvut. Salamannopeasti oli paketit auki ja kissat kiskomassa vermeitä päälleen. Ella peilaili itseään kokovartalopeilistämme.
"Enkö näytäkin hyvältä?" hän kysyi.
"Totta kai, ja ohoh, Tuhkakin näyttää niin komealta että", kehuin kissoja. Tuhka näytti söpöltä siipiensä ja rusettinsa kanssa, jonka hän oli ripustanut rintaturkkiinsa. Nugetti oli höpsön itsensä näköinen pehmoisessa kurpitsapuvussaan, johon kuului lakki. Ella taas oli oikein taianomainen siipiensä ja heleän vaaleanpunaisen kaulurinsa kanssa.
Muistinkin samassa ostaneeni kisujen kanssa myös halloweenkurpitsan näköisen ämpärin, jonne ne voisivat kerätä makeisensa. Ojensin sen Nugetille, joka vinkkasi silmää ja nappasi ämpärin kahvasta suuhunsa.
"Mennään joooo", Tuhka nurisi innoissaan.
"Selvä sitten, pitäkää hauskaa ja keppostelkaa sitten kunnolla, jos ette saa karkkia", sanoin ja avasin oven. Silmänräpäystä myöhemmin kissat olivat painelleet jo pitkälle käytävään höpisemään innoissaan.
"Heippa Tiksu!" Ella huudahti ja huiskautti häntäänsä. Vilkutin takaisin ja vetäydyin takaisin huoneeseen.
Rojahdin paikalleni sohvalle ja otin mukillisen juotavaa. Jopa oli Halloween!
Kumarruin eteenpäin pöydän ääreen ja puhasin kurpitsalyhdyn kynttilän sammuksiin.

^^^^^^^^
Jees, pitkästä aikaa tarinaa! Halloween on yksiä suosikkijuhliani, joten olihan mun pakko kirjoittaa siitä tarina. :--D

Tarpeet kaikille:
+ Liikkuminen (matka markettiin)

Vastaus:

Mukavaa että tulit tervehtimään kissoja Halloweeniksi ja juhlittelin teemaan sopivalla tavalla. .-) Vaikka olitkin ollut useamman kuukauden poissa niin kissat onneksi leppyivät nopeasti. .-) Kivaa että sisällytit tarinaan myös pukukilpailuun osallistumisprosessia! Kissatkin saivat laittaa uudet puvut päälleen intouduttuaan ajatuksesta lähteä karkkikierrokselle. .-) Saat 33 penniä, ja kohotan tarpeet!

-Kasa

Nimi: Sara

30.10.2017 14:21
Halloween oli taas koittanut. Sen kunniaksi kissat pukivatkin puvut päälle ja lähdimme illalla metsään seikkailulle. Sunny ja Molli pistivät keijupuvut, Simba vampyyripuvun ja Siru luurankopuvun. Olimme edellisenä iltana kaivertaneet pari kurpitsaa lyhdyiksi, jotka otimme mukaan ja lähdimme kohti punapensaspolkua.

Ulkona oli sumuista ja märkää. Punapensaspolulla tapasimme muutaman muunkin hoitajan kissoineen ja he liittyivät myös seuraamme. Myöhemmin illalla alkoi satamaan lunta ja kissat olivat ihan ihmeissään, koska aiemmat halloweenit olivat olleet synkempiä eikä lumesta ollut tietoakaan. Lyhdyt eivät onneksi sammuneet lumisateen takia vaan jatkoivat kirkkaasti palamistaan. Kävelimme metsässä muiden kissojen ja hoitajien kanssa muutaman tunnin ja sitten kissoja alkoi jo väsyttää aika paljon ja lähdimme takaisin kotiin.

Kotona kissat ottivat puvut pois ja kampasin vielä huolellisesti kaikkien turkit. Suimuisessa ja kosteassa säässä kissojen turkit menevät niin helposti takkuun ja niiden selvittelyyn kuluisikin sitten paljon aikaa, joten parempi kammata turkit heti selviksi. Kissat olivat kävelyretken jälkeen todella väsyneitä ja menivät heti kampaamisen jälkeen nukkumaan.

Tarpeet
+uni
+liikunta
+siisteys

Vastaus:

kivaa kun kirjoitit Halloweenin vietostanne. .-) Metsäseikkailu pimeässä onkin jännittävää, kissoja ei tosin tuntunut paljoa pelottavan. Hienosti huomioit sääolosuhteiden aiheuttamant turkkisotkut! Saat 4 penniä, ja kohotan tarpeet. .-)

-Kasa

©2017 Kissahoitola Mouruposki - suntuubi.com